Massisen kone

Olen lopultakin uskaltautunut kasvattamaan viikset. Tämä on ollut yksi parhaista päätöksistäni koskaan. Viivyttelin kauan. Mihinkään movembereihin en koskaan osallistunut. Siihen varmasti vaikutti myös lähes maaninen...

Suomalaisiin puree puritaaninen työn eetos. Hampaat irvessä, niska limassa, puolet petäjäistä – kyllähän te tämän jutun tiedätte. Jotkut puhuvat leppoistamisesta, mutta sekin on vain life...

Suomalainen yhteiskunta on hätää kärsimässä. On taantumaa ja työttömyyttä, rasistit mellastavat. Edes jääkiekkomaajoukkue ei ota menestyäkseen. Jotain pitää keksiä. Kaikenlaista innovointia, brändäämistä ja tsemppiä onkin...

Sietämättömyyttä on monenlaista. Kun asiaa ryhtyy oikein asiakseen pohtimaan, löytää monia sellaisia ihmisyyden puolia, joista ei välittäisi olla tietoinen. Yksi kamalimmista tyypeistä on ihminen, joka...

Minua ei oikeastaan kiinnosta keskustella kirjallisuuden genreistä, tai genrekirjallisuuksista. Esimerkiksi fantasiakirjallisuus ei ole koskaan merkinnyt minulle mitään. En ole lukenut Sormusten herraa. Genremääritelmillä viitataan yleensä teosten...

1.8. julkaisin tässä blogissa tekstin ”Melankolinen elämänasenne”. Nyt katson tarpeelliseksi tutkia tuota kirjoitusta kriittisesti. Tuntuu nimittäin siltä, että tuli kenties puhuttua potaskaa, tai ainakin...

En nauti luonnosta. Olen kaupunkilaispoika, huoneihminen, kuten Matti Mäkelä on kaltaisiani solvaamismielessä kutsunut. Luonto on tylsä. Toki siellä on kaikenlaisia hassuja vipeltäjiä (ja ennen kaikkea mitä...

Nyt kaivellaan arkistoja. Olen kirjoittanut seuraavan pikku tarinan 17-vuotiaana vuonna 2000. Opiskelin tuolloin Itä-Karjalan kansanopiston viestintä- ja ilmaisutaidon linjalla muun muassa luovaa kirjoittamista. Jo silloin pidin...

Mikä on Massisen kone? Miksi tällainen blogi on olemassa? Kaikki lähtee narsistisesta esiintymisen ja poseeraamisen tarpeesta. Varsinaista ”sanomisen tarvetta” en tunne. En tähtää mielipidevaikuttajaksi. Ajankohtaisten asioiden...

Minä niin rakastan tätä suruani. Heittäydyn siihen kuin toiset varmuuteen Jumalasta. Niin se on: pidän tietynlaista surumielisyyttä ihanteellisena olotilana. Oikeastaan pidän sitä suorastaan asenteena. Surumielisyyteen asenteena...