Miessignaalit

0

Miehen ei kuulu pälättää turhan päiten.

Jäyhä ja hiljainen mies on suomalainen arkkityyppi. Teot puhukoon puolestaan. Niistä mies tunnetaan.

Mutta mitä mies ikinä tekeekin, sen hän tekee korostetun äänekkäästi. Vaikka kyseessä olisi näyttöpäätetyö tai sanaristikon täyttäminen, liittyy siihen ääntelyä, jonka voisi olettaa kuuluvan kovaankin ponnisteluun.

Silloinkin, kun mies ei tee mitään, hän ähkii, puhkuu ja puhisee kuin asemalle pysähtynyt höyryveturi. Vaihtoehtoisesti hän kirnuaa aggressiivisesti räkää muodostaakseen mahdollisimman miehekkäitä klunsseja syljettäväksi.

Miestenhuoneet täyttyvät päivittäin nautinnollisesta tuhinasta.

Näin mies osoittaa olevansa paikalla ja hallitsevansa tilanteen. Tila on otettava haltuun, eikä se onnistu ilman ääntä. Vain naiset ja lapset saavat olla täysin hiljaa – ja niin heidän tietysti täytyykin: mies on paikalla nyt. Joka ymmärtää oman parhaansa, pidättää hengitystään ja koettaa urahduksista tulkita tuulen suuntaa.

Kun mies sitten puhuu, tulee ääni kovaa, pidäkkeettä. Kukapa hiljaisen sopertajan voisi vakavasti ottaa, kuka sellaista pelkää ja tottelee? Don Corleone ehkä puhui hiljaa ja häntä kunnioitettiin, mutta hän olikin romaanihenkilö, ja vielä ulkomaanpelle. Suomalainen mies puhuu kovaa ja hän puhuu totta. Mitkään sosiaaliset säännöstöt eivät päde, kun mies lasettaa menemään.

Äänekkäitä ovat miehen harrastuksetkin. Moottorit ärjyvät, pyssyt paukkuvat, tänä päivänä hevikin raikaa.

Metelissä mies on kotonaan, mutta sen on oltava sopivaa. Sillä on oltava tarkoitus. Äänet tuovat miehelle varmuuden siitä, etteivät hänen toimensa ole naisten puuhastelua. Ääntely tuo tekemisen meininkiä. Laiska ei sovi olla, siksi myös istumiseen on liitettävä työskentelystä muistuttavaa urahtelua.

Lukemiseen ja kirjoittamiseen pakotettuna, esimerkiksi opiskelijana, miehen on suoritettava näitä asioita erityisen kovasti puhallellen, ettei vaan kukaan luulisi, että tässä nyt vedetään lonkkaa, kun ei ole moottorisahaakaan käsillä. Tätä voi havainnoida erityisesti korkeakoulujen kirjastoissa.

Sellaisia ovat miehisyyden signaalit. Päivät noudattavat tarkkaa akustis-auraalista koreografiaa. Tätä kaikkea voi yrittää ymmärtää vaikkapa äänimaisematutkimuksen keinoin.

Äänimaisemalla tarkoitetaan professori Heikki Uimosen mukaan “sitä, kuinka yksilöt ja yhteisöt kykenevät tulkitsemaan akustista ympäristöään, ymmärtämään ympäristönsä ääniä ja niihin liittyviä merkityksiä.”

Perusäänet ovat tasaisia ja pitkäkestoisia ääniä, joihin emme yleensä kiinnitä erityisempää huomiota. Signaali taas on Uimosen mukaan “tietoisesti kuunneltava, merkityksellinen ääni, kuten junanlähettäjän pilli tai liikennevalon äänisignaali.” Kuitenkin myös perusääniä on mahdollista kuunnella keskittyneesti, samoin kuin signaali muuttuu tarpeeksi pitkään toistuessaan taustahälyksi.

Akustinen kommunikaatio tarkoittaa äänten avulla tapahtuvaa viestintää ja vuorovaikutusta. Elämme elämäämme äänten keskellä ja tulkitsemme niitä jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti.

Se, millaisiksi tulkitsemme tietyt äänet, riippuu niihin liittämistämme merkityksistä. Äänilläkin on aina kulttuuriset ja sosiaaliset merkityksensä.

Miehisyyden äänten voi tulkita toimittavan sekä perusäänten että signaalin virkaa. Tavallaan ne ovat niin vakiintunut osa akustista ympäristöämme, ettemme välttämättä kiinnitä niihin huomiota. Kuitenkin niillä on mitä ilmeisimmin erityinen tehtävänsä. Miesäänten tarkoitus on ilmoittaa miehen toimivan. Ääni – ei puhe, vaan merkityksillä ladattu ääntely tai äänen tuottaminen laitteilla – on miehenä olemisen oleellista sisältöä.

Mies keksii jatkuvasti uudenlaisia ääntä tuottavia asioita ja esineitä juuri siksi, että pelkää lähettämiensä signaalien muuttuvan pelkiksi perusääniksi. Jo ennestään meluisat moottorivempeleet on viritettävä entistäkin äänekkäämmiksi, ettei ihmisten huomio herpaantuisi. Koneiden hallintaan liittyy muitakin kyvykkyyden osoittamiseen liittyviä tekijöitä, mutta väitän äänen olevan yksi keskeisimmistä syistä miehen teknologiaviehtymykselle.

Lukija keksii varmasti itse lisää esimerkkejä miehen tuottamasta äänimateriaalista, niin intiimistä kuin julkisemmastakin. Yksi asia nimittäin on varma: missä mies, siellä ääni. Mies ei ehkä puhu tai pussaa, mutta hiljaa hän ei ole koskaan.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.