Hyvä journalismi opettaa meille ihmisyyttä

0

Perheeni tietää, että jos minulla on hetki vapaata aikaa, makaan vaakatasossa lukemassa lehtiä. Niitä onkin kesän reissuviikkoina kertynyt kotiin melkoinen pino. Parin päivän sisällä luen lehdistä kohtaloita ja näkökulmia, joita en ilman hyvää journalismia osaisi mitenkään kuvitella.

Suomen Kuvalehti (28.7.) kirjoittaa Suomessa yleistyneistä avio- ja avoeroista ja niiden mukana kärjistyneistä elatusriidoista. Lapsellista kyllä, en ole tiennyt tai tullut ajatelleeksi, miten elatuslakeihin liittyvät jäykkyydet ja vanhanaikaisuudet repivät rikki eronneiden vanhempien taloutta ja vievät osan kohtuuttomiin, epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin. Jutun on kirjoittanut Päivi Ängeslevä.

Helsingin Sanomat (12.8.) kertoo 28-vuotiaasta ”Evasta”, joka muutti Irakista Suomeen vuonna 2014 ja on joutunut puolisonsa rajun väkivallan ja uhkailun kohteeksi. Koskettava tarina avaa kunnia- ja lähisuhdeväkivallan ulottuvuuksia ja naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteitä. Jutun toimittaja on Noona Bäckgren.

Maakuntalehtien yhteinen tuotantoyhtiö Lännen Media lähetti toimittajansa Venezuelaan kertomaan maan nopeasta kurjistumisesta. Maija Salmen juttu julkaistiin Kalevassa 12.8. Elintarvikepula jyllää, ihmiset laihtuvat, lääkärit ovat kaikonneet maasta eikä lääkkeitä saa. Nuori lääkäri arvioi jutussa, että valtion sairaalassa syntyneistä lapsista 80 prosenttia kuolee.

Nämä ja monet muut jutut ovat sitä, mitä journalismissa syvimmin arvostan. Tiedot maailmanmenosta, poliittisista päätöksistä tai julkkisten kuulumisista ovat kivoja, mutta ihmisyhteisön parasta liimaa on mahdollisuus asettua toisen asemaan.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.