Postilaki ja sen seuraukset

2

Eduskunta hyväksyi postilain 21.6.2017 ja se tuli voimaan 15.9.2017. Se oli pitkälti Sipilän hallituksen läpirunnoma laki, jossa ei otettu huomioon kansalaisten perusoikeuksia saada postinsa tasapuolisesti. Lain mukaan kansalaisten asuinpaikka määrittelee sen, kuinka usein posti jaetaan ihmisille, viitenä vai kolmena päivänä viikossa. Jo lain säätämisaikana oli havaittavissa, että se tulisi vaarantamaan satoja ellei tuhansia työpaikkoja. Lisäksi se toi mukanaan omituisen pakkokilpailutuksen haja-asutusalueen postinjakelulle, jonka myötä se saattaisi maaseudun postinjakajat kohtuuttomaan asemaan. Tämän vuoksi oppositio yhdessä alan ammattiliiton kanssa vastusti näyttävästi hallituksen esitystä.

Laki koskee postin yleispalvelua sekä muita postipalveluja. Sitä ei sovelleta muun muassa sellaiseen palveluun, joka koskee sanoma- ja aikakauslehtien osoitteettomia lähetyksiä, kirjelähetyksiä, jos toiminta on pientä tai sillä ei ole olennaista merkitystä yleispalvelun saatavuuden kannalta, kirjeiden kuriiripalvelua tai postipaketteja, jotka eivät kuulu yleispalveluun. Myöskään kansainvälinen postiliikenne tietyin edellytyksin ei kuulu lain säännöksiin. Laki sallisi kuitenkin kilpailijoille lähes ilmaiseksi edun, jossa Posti joutuisi luovuttamaan kansalaisten osoitetiedot, mikä toisi mukanaan erilaisia turvallisuusriskejä kansalaisille ja viranomaisille. Laki ei myöskään huomioinut millään tavalla poikkeusolosuhteiden Postin tehtäviin kuuluneita velvollisuuksia.

Äänestys postilaista oli tiukka, ja hallituksen postikilpailua suosiva uudistus hyväksyttiin äänin 97-79. Jaa-äänen antajat eivät näin ollen ottaneet huomioon lain tosiasiallisia vaikutuksia työllisyyteen, kansalaisten perisoikeuksiin eikä postinkulun hidastumiseen. Kaikki nämä uhrattiin pyhän kilpailutuksen vuoksi. Posti ja sen työntekijät joutuivat tahtomattaan hallituksen ideologisen pelin nappuloiksi. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n mukaan eduskunnan päätös oli yksiselitteisesti ”vastuuton ja järjestön”. Lisäksi se oli EU:n postidirektiivin vastainen, koska direktiivin mukaan yleispalveluun kuuluvat tuotteet pitäisi keräillä ja jakaa viitenä päivänä viikossa.

Vajaa kaksi vuotta uuden postilain säätämisen jälkeen Posti on tehnyt konkreettisia toimia postinkulun hidastamisesta: postilennot pohjoiseen on lopetettu, tiistaisin ei enää taajamissa jaeta muuta kuin sanomalehtiä ja perjantain postinjakaminenkin on supistumassa ”tarpeettomaksi postipäiväksi”. Sama kirje, joka tuli vastaanottajalle seuraavana päivänä, viipyy jatkossa jopa viikon. Nämä muutokset ovat johtaneet tänä keväänä myös massiivisiin YT-menettelyihin, joissa irtisanotaan, osa-aikaistetaan ja lomautetaan työntekijöitä. Postin alasajo on selvääkin selvempää.

Tätä samaa hallituksen kylmää linjaa noudattaa myös sen 5.12.2018 tekemä päätös siirtää Posti Group Oyj:n osakkeista 49,9 % Valtion kehitysyhtiö Vakeen. Sen lisäksi siirtolistalla olivat mm. Neste Oyj:n 8,3 %, Vapo Oy:n 16,7 % sekä Nordic Morning Oyj:n kaikki osakkeet. Valtion suoraa omistusta jäi Postille 50,1 %, mutta Nesteelle enää 36,4 % ja Vapolle 33,4 %. Vake perustettiin vuonna 2016 yksinomaan valtionyhtiöiden miljardien arvoisen osakeomaisuuden välivarastoksi, josta ne osakkeet ovat helpompi jossain tulevaisuudessa myydä ulos kuin yhtiöiden sisältä. Enää ei tarvita eduskuntakäsittelyä, vaan hallituksella on Vakeen siirrettävän varallisuuden ja yhtiön kehittämiseen liittyvät valtuudet. Ainoa puolue, joka vastusti tuottavan kansallisomaisuuden myyntivaltuuksien myöntämistä ja Vaken perustamista eli hallituksen esitystä laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta oli Vasemmistoliitto.

Katja Hänninen
Kansanedustaja, Vas, Raah

JAA

2 KOMMENTTIA

  1. Jos kerran viikossa ilmestyvä aikakausilehti on irtonumerona lehtipisteessa keskiviikkona, mutta postilaatikossa entisen perjantain siasta vasta seuraavan viikon tiistaina, niin pitääko ihmetella jos kestotilaaja siirtyy ehkä satunnaiseksi irtonumeron ostajaksi… Tulisko tästä lehtitaloille vähän paineita keksiä vaihtoehtoisia toimitustapoja tai muuttaa aikakausilehdetkin nettiversioiksi. Vaikuttaako postin oma toiminta heidän liikevaihtoonsa eli kiihdyttävät omaa alasajoaan ampumalla itseään omaan jalkaan…

  2. Yhteiskunta kehittyy toiminnoissaan ja sen huomaa. 1700 luvulla ratsulähetti vei postin Turusta – Helsinkiin kolmessa päivässä. Nyt siihen menee aika viikko vähän toista.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.