Leikkausintoinen kansa vai tasa-arvon kannattaja?

1

Hallitus luonnehti budjettiaan ensi vuodelle esimerkiksi sanoin perheiden ja perusturvan budjetti. On hienoa, että varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta ja vähimmäispäivärahoja nostetaan hieman. Budjetin taustalla oleva talouspolitiikan linja on kuitenkin varsinkin pienituloisille monella tapaa ongelmallinen.

Ensi vuoden budjetissa hallitus päätti pienentää tulojaan peräti 270 miljoonalla eurolla leikkaamalla veroja. Hallituksella on ollut varaa leikata tuloveroja yhteensä 1,5 miljardilla, vaikka etuusleikkauksia on perusteltu säästöillä. Tämä – veroja on varaa tiputtaa, mutta etuuksista on pakko säästösyistä leikata- onkin ehkä hallituksen talouspolitiikan suurin ristiriita. Ja tällä ristiriidalla ja arvovalinnalla on seurauksensa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä teetti eduskunnan tietopalvelulla laskelman, jonka mukaan hallituksen etuuksien ja verojen leikkaukset kasvattavat tuloeroja ja eniten leikkauksista kärsivät kaikkein pienituloisimmat.

Helsingin Sanomat teetti syyskuussa oman gallupin, jonka perusteella he väittivät, että valtaosa suomalaisista kannattaa julkisen sektorin menojen leikkausta. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas analysoi tuloksia Hesarin jutussa ansiokkaasti. Hänen mukaansa taustalla on talouspuheen yksipuolisuus. Vallitsevassa talouspuheessa menoleikkauksia on esitetty ainoana vaihtoehtona ja tämä näkyy gallupin tuloksessa. On hyvä, että Hesari nosti myös tämän näkökulman esiin.

Toisaalta on huomattava, että lehti itse vahvisti vaihtoehdotonta talouspuhetta. Kyselyyn osallistuneille oli annettu vain kaksi vastausvaihtoehtoa: julkisia menoja tulee lisätä tarvittaessa velkarahalla tai ennemmin tulisi leikata julkisia menoja. Ilmakunnaskin totesi, että kysely ei kerro mitään esimerkiksi siitä, mitä mieltä ihmiset ovat hallituksen tavasta sekä keventää merkittävästi tuloverotusta että leikata julkista sektoria.

Voimme vain miettiä, minkälaisia vastauksia olisimme saaneet, jos olisi kysytty: olisitko valmis luopumaan veronkevennyksistä, jos esimerkiksi moniin etuuksiin alentavasti vaikuttavasta kansaneläkeindeksin leikkaamisesta luovutaan? Kukaan tuskin ajattelee, että päiväkotien alipalkattu henkilökunta on menoerä, josta pitää päästä eroon. Silti vallitsevassa talouspuheessa julkisesta sektorista puhutaan juuri näin, pelkästään menoeränä.

Yksipuoliset otsikot leikkausintoisesta kansasta peittävät alleen sen, että suomalaiset ovat myös vahvoja tasa-arvon kannattajia. Suuri osa suomalaisista ei näe tuloerojen kasvattamista hyvänä politiikkana. Meille on tärkeää, että kaikki pääsevät ajoissa ja kohtuuhintaisesti lääkäriin. Meille on tärkeää, että lapsen tausta ei määritä hänen loppuelämäänsä vaan kaikki pidetään mukana ja kouluttautua voi niin pitkälle, kun haluaa.

Uskon vakaasti, että suurin osa kannattaa Suomessa edelleen politiikkaa, jonka päämääränä on tuloerojen kaventaminen, ei kasvattaminen. Pääministeri joutui jo taipumaan Vasemmistoliiton tilaaman  selvityksen edessä ja myöntämään, että hallituksen politiikka lisää tuloeroja. Meidän on muistettava, että hallituksen politiikalle on vaihtoehtoja. Nyt on eriarvoisuutta vähentävän politiikan aika.

 

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.