Koulutuspolitiikkaa leikkauspolitiikan sijaan

3

Koulutuspolitiikkaa leikkauspolitiikan sijaan Suomen ”koulutuspoliittinen” keskustelu jatkuu yhä leikkaus- ja säästöpolitiikan ehdoilla. Sen sijaan, että julkisuudessa pohdittaisiin oppimisympäristöjen kehittämistä tai tasa-arvoisen koulutuksen turvaamista, koulutuskenttää riepottelevat vaatimukset maksullisuudesta, lakkauttamisista ja leikkaamisista.

Viimeisimpänä Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) esitti yliopistoyksiköiden puolittamista. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto osoittivat jo EVAn analyysin perustuvan vanhentuneisiin tietoihin yliopistojen rahoitusmallista ja vääriin tietoihin professorien viroista.

Liitot totesivat myös valaisevasti, että ”maailman tunnetuimmat yliopistot eivät yleensä ole kymmenien tuhansien opiskelijoiden jättiläisiä, vaan suomalaiseen yliopistokenttään verrattuna keskikokoisia tai jopa sitä pienempiä laitoksia”.

Koulutuksesta leikkaaminen ja opiskelun vaikeuttaminen opintotukea kiristämällä leikkaavat suoraan tulevaisuudesta. Osaaminen Suomen kilpailuvalttina ja elinikäinen oppiminen hyvinvoinnin tekijänä vaarantuvat, jos leikkauslinja jatkuu. Siksi opintotukea ei saa muuttaa lainapainotteiseksi, toisen asteen koulutusverkkoa ei saa karsia ja koulutuksen rahoitus on turvattava varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Koulutuksen ja muiden julkisten palvelujen rahoittaminen vaatii uudistuksia. Vasemmiston veromalli hakee talouskasvua keventämällä pienituloisten verotusta ja kiristämällä sieltä, missä se aiheuttaa vähiten haittaa taloudelle. Varallisuusveron palauttaminen puolestaan ohjaa raharikkaita elvyttämään investoimalla. Myös harmaan talouden ja veroparatiisien aiheuttaman verovuodon tukkiminen tuo rahoituspohjaa hyvinvointivaltiolle.

Julkaistu Kalevassa 9.4.2015

JAA

3 KOMMENTTIA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.