Eduskunnan viikko: Hallituksen ulkopolitiikka pääosin ennallaan

3

Viime viikolla hallitusneuvotteluissa saatiin ilmeisesti ”vaikeat” asiat käsiteltyä, kun kolme puoluetta sopi EU-, ulko- ja maahanmuuttopolitiikasta. Mitään uutta ja yllättävää kansalle ei esitelty vaan uusi hallitus jatkaa edellisten linjoilla.

Odotettuja olivat myös huononnukset eli kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaaminen ja Nato-lähentymisen jatkaminen. Hallitus lupaa korotuksia ainostaan puolustusrahoihin. Puolustusvoimien lisääntyvän rahantarpeen on jo aiemmin tulkittu tarkoittavan hankintoja Nato-yhteensopivuuden lisäämiseksi. Kehitysyhteistyön rahoituksesta leikkaaminen sotii puolestaan maahanmuuttovastaisten voimien ”autetaan pakolaisia kotimaassa” -ajattelua vastaan.

Perussuomalaisten ”maahanmuuttokriittiset” joutuivat huomaamaan, ettei Suomen tiukassa maahanmuuttopolitiikassa ole juuri kiristettävää. Silti he selittävät asiaa toisin kannattajilleen. Maahanmuutto säilyy tähänastisten kirjausten perusteella ennallaan. Tosin uusi hallitus sotki korkeakoulupolitiikan maahanmuuttoon, ja päätti mahdollistaa maksujen keräämisen EU- ja Eta-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Tässä ”maahanmuuton” vähentäminen tulee onnistumaan.

Leikkaushallituksen neuvottelut saivat tulitukea myös Brysselistä, kun EU-komissio antoi ”vakavan varoituksen” Suomen taloudenpidosta. ”Ongelmia” ovat 3 prosentin budjettialijäämä ja 60 prosentin velkaantuneisuusaste. Näistä mielivaltaisista raja-arvoista velka-aste ei ole Suomessa edes kovin korkea verrattuna muihin euromaihin. Budjettialijäämä ei puolestaan huomioi sitä, että yksittäinen euromaa ei voi tehdä itsenäisesti järkevää finanssi- ja suhdannepolitiikka, mikä puolestaan lisää työttömyyttä ja siten aiheuttaa alijäämää.

Talouspelottelu otetaan Suomessa tosissaan ja Kreikan tiestä puhutaan aivan kuin Suomessa olisi vallassa Kreikan ongelmat aiheuttanut korruptoitunut ja talouslukuja vääristelevä hallitus. Ongelma on sama kuin kotimaisessa kriisikunta-ajattelussa: kriisikunta on velkainen ja alijäämäinen eikä suinkaan sellainen, joka ei pysty järjestämään tasa-arvoisia ja kattavia palveluja kuntalaisille. Hyvin pienelle huomiolle jäivät esimerkiksi Euroopan neuvoston moitteet Suomen matalasta sosiaaliturvasta.

Tällä viikolla eduskunnan täysistunnossa on tiistaina lähetekeskustelussa neljä lakialoitetta. Kahdessa niistä (ulkomaalaislaki ja lukiolaki) korjataan yksityiskohtia, jotka ovat jääneet aiemmin huomioimatta. Kolmannessa lakiesityksessä jatketaan puhelinliittymien puhelinmarkkinoinnin kieltoa vuoteen 2018 saakka. Neljännessä parannetaan hieman yli 58-vuotiaiden työttömyysturvaa siten, että heidän ansiopäivärahansa määritellään aiemman palkan perusteella, jos se on uutta suurempi.

JAA

3 KOMMENTTIA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.