Kuluvana vuonna olemme saaneet shokeeraavan tietopaketin sosiaali-ja terveyspalvelujen tilasta Suomessa. Alkuvuonna median eri kanavat kertoivat päivästä ja viikosta toiseen vanhustenhoidon vakavista ongelmista. Ongelmia ei ollutkaan vain yhdessä tai kahdessa hoitoyksikössä. Ei vain yhdessä kunnassa vaan monissa. Ei vain yhden palveluja tuottavan palveluntarjoajan kohdalla vaan myös kunnallisissa palveluissa.

Poliittinen linjaus (=säästölinjaus) vanhusten laitospaikkojen vähentämisestä on todettava virheeksi.

Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) on täsmennetty pitkäaikaisen laitoshoidon edellytyksiä. Kunta voi vastata iäkkään henkilön palvelutarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet.

Mitä tästä lain kirjauksesta onkaan ollut seurauksena? Yhä suuremmassa määrin yksinäisiä, heikkokuntoisia ja paljon apua tarvitsevia vanhuksia kotonaan avohoidon tukemana ja selviytyminen voi olla hyvinkin kyseenalaista. Huolestuneita omaisia, jotka saattavat asua kaukana vanhuksesta ja eivät pysty osallistumaan millään tavalla omaisensa pärjäämiseen. Jatkuva huoli mielessä.

Hoitohenkilökunta viestittää, että kotihoito on monin paikoin kriisitilanteessa. Viime vuonna Helsingissä kotiutettiin vanhus sairaalasta ja hänet löydettiin kotoaan kuolleena kun kukaan ei käynyt sairaalasta kotiuttamisen jälkeen hänen kotonaan, uutiset meille kertovat.

Avohoito ja kotiin annettavat erilaiset palvelut on hyvä asia ja sopii osalle ikä-ihmisistä, mutta ei kaikille. Tämä suuntaus ja pyrkimys kotihoitoon on mennyt liian pitkälle. Poliittisten päättäjien on herättävä todellisuuteen. Vanhusten määrä tulee voimakkaasti kasvamaan tulevaisuudessa ja samalla palvelutarpeen määrä kasvaa.

Kaleva lehdessä on julkaistu äskettäin omaisten kannanottoja psykiatriseen hoitoon liittyen. https://www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/oulussa-on-meneillaan-ihmiskoe-kuinka-vahalla-vaivalla-vastuulla-ja-rahalla-ihmiset-voidaan-jattaa-heitteille/830774/  https://www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/minun-on-luotettava-ja-uskottava-laakaria-etta-poikani-paranee-avohoidolla-kerta-toisensa-jalkeen/830932/Hoitoon pääsyn haasteista, vaikeudesta ja siitä, että osastohoitoon ei ole pääsyä vaan avohoidossa on pärjättävä.

Psykiatrisessa hoidossa on myös vähennetty laitospaikkoja Suomessa määrätietoisesti viime vuosien aikana. Mitä tästä on sitten ollut seurauksena?

Sairaita ihmisiä omaan onneensa luottaen, jotka yrittävät selviytyä kuka mitenkin. Omaiset huolissaan kuinka läheinen pärjää. Mielenterveyspalveluita ei saa tai niitä joutuu odottamaan kohtuuttoman kauan aikaa. Välttämättä akuutissakaan mielenterveyden heikentymisen tilanteessa osastohoitoon pääsy ei ole mikään itsestäänselvyys. Avohoidon ihanuutta jopa ylistetään. Se ei todellakaan ole aina sopiva taikka millään lailla toimiva ratkaisu. On tilanteita, jolloin suljetut seinät ja suljetut ovet ovat parasta mielenterveyden järkkymisen kokeneelle ihmiselle ja psyykkisesti sairastuneelle.

On todettava virheeksi myös psykiatrian laitospaikkojen vähentäminen. Siinäkin on menty liian pitkälle. Ajatus ja tarkoitus hyvä, mutta ei toimi kuitenkaan.

JAA

2 KOMMENTTIA

  1. Olet hyvällä asialla. Linkki suoraan tekstin sisältä toiseen kirjoitukseen ei ollut hyvä. Sitä tyrkytettiin lukijalle. Olisi riittänyt artikkelin nimi ja Kalevan päiväys sille.

    Tulee paha mieli, kun lukee tällaisia tietoja tosielämästä.

  2. Kiitos palautteestanne. Linkit Kaleva lehdessä julkaistuihin mielipidekirjoituksiin olisivat voineet olla eri kohdassa. Yritän muistaa jatkossa sijoittelussa. Hyvää Joulun odotusta.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.