Melkoisen yleinen ongelma eri yhdistyksissä tahtoo olla se, että jäsenet eivät saavu yhdistyksen kokouksiin, tai siellä ovat vain ne kaikkein aktiivisimmat. Näitä kokouksia ovat yleensä sääntöjen mukaan kevätkokous sekä syyskokous. Syyskokouksessa esimerkiksi valitaan tulevalle vuodelle hallitus, päätetään toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksu. Nimetään toiminnantarkastaja sekä vara sellainen.

Kevätkokouksessa mm. hyväksytään edellisen vuoden tilinpäätös, toimintakertomus ja annetaan vastuuvapaus hallitukselle. Toiminnantarkastaja esittää tarkastuskertomuksensa.
Muitakin asioita näissä kokouksissa voidaan käsitellä ja jokaisella yhdistyksen jäsenellä on mahdollisuus saada kokouksen asialistalle sellainen asia, minkä itse kokee sellaiseksi, että se pitäisi käsitellä yhdistyksen kokouksessa. Jäsenen pitää vaan tuoda se asia hallitukselle hyvissä ajoin, jotta hallitus ehtii valmistella sen varsinaiseen yhdistyksen kokoukseen listalle.

Minkä tahansa yhdistyksen hallitus kokoontuu useitakin kertoja vuoden kuluessa. Kokouksia pidetään tilanteesta riippuen joko sähköpostitse tai kokoontuen esimerkiksi jossakin kirjaston tiloissa tai muussa sovitussa paikassa. Hallituksen kokoukset ovat yleensä suljettuja eli vain hallitukseen valituille jäsenille. Tarvittaessa kokoukseen voidaan toki kutsua hallituksen ulkopuolinen henkilökin.

Yhdistyksen jäsenet käyttävät yhdistyksen kokouksessa päätösvaltaa ja yhdistyksen hallituksen jäsenet käyttävät hallituksen kokouksessa toimeenpanovaltaa eli toisin sanoen hallitus vastaa operatiivisesta toiminnasta sillä valtuutuksella minkä ovat saaneet tultuaan valituksi hallituksen jäseniksi.

JÄSENELLÄ MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA

On toivottavaa, että yhdistyksen jäsenet kävisivät mahdollisuuksiensa mukaan kevät-ja syyskokouksissa. Siellä on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon. Käydä keskustelua, antaa vinkkejä puolin ja toisin toimijoille. Jokaisen yhdistyksen peruskivi on jäsenistö. Ilman jäseniä ei ole olemassa yhdistystäkään.

Jäsenien on viisasta käyttää valtaansa yhdistyksen asioissa ja se vallan käyttö tapahtuu kevät-ja syyskokouksessa. Sekin on hyvä muistaa, että ei ainoa viisaus ole niillä, jotka istuvat hallitusjäseninä hallituksessa. Aika-ajoin tapahtuva ohjaus ja palautteen anto on aina hyväksi ja muutenkin erilaisista näkemyksistä ja mielipiteistä saadaan muodostettua sitten se mahdollisimman hyvä lopputulos.

LÄHDE ITSE MUKAAN

Jos olet jonkin yhdistyksen jäsen, niin miksi et menisi kokoukseen ja käyttäisi sinulle kuuluvaa valtaa? Ja jos oikein olet innostunut aktiivisesta toiminnasta, niin tarjoudu ehdokkaaksi hallitukseen. Yleensä tekijöistä on aina puute ja harvemmin ylitarjontaa.

Parhaimmillaan yhdistystyöstä saa hyviä ystäviä jopa loppuelämän ajaksi. Paljon mielenkiintoisia kokemuksia joita ei välttämättä muutoin kokisi.

”Vahva kansalaisyhteiskunta on olennainen osa vahvaa osallistuvaa                         demokratiaa. Usein ajatellaan, että kansanvalta toteutuu ennen                               kaikkea  äänestämällä vaaleissa. Osallistuvassa demokratiassa                                 kansalaisuus ja kansanvalta ovat kuitenkin myös aktiivista                                       osallistumista ja vaikuttamista arjessa.”   —SOSTE—

”Järjestöissä ihmisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin. Toiminnan vuorovaikutuksellisuuden ja yhteisöllisyyden kautta syntyy sosiaalista pääomaa.

Järjestötoiminta lisää yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi.” https://thl.fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/yhteistyo/jarjestot

(Blogin yhteydessä oleva kuva on otettu Exitus ry:n yleisötilaisuudessa Tampereella 14.3.19 pääkirjasto Metsossa. Tilaisuuden puhujavieraana oli lääkäri Juha Hänninen ja yleisöä saapui paikalle noin 100 henkilöä.)

 

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.