Exitus ry:llä on 25:s toimintavuosi meneillään. Paljon on ollut kirjoituksia, puheita ja tilaisuuksien pitoa näiden vuosien kuluessa henkilöiden toimesta, jotka ovat yhdistyksen aktiiveina toimineet. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin Helsingissä 7.4.1993 ja paikalla oli ollut 46-aktiivista perustajajäsentä. Yhdistyksen toimintaa leimasi heti perustamisestaan lähtien aktiivisuus. Kierrettiin kouluissa ja muissa yhdistyksissä puhumassa eutanasiasta, ihmisoikeuksista sekä itsemääräämisoikeudesta. Työ jatkuu edelleen. Yleisötilaisuuksia pidetään, kirjoitamme ahkerasti mediassa, myös sosiaalisessa mediassa. Viimeisimpiä puhujavieraita ovat olleet mm. Esko Valtaoja, Ilkka Taipale sekä Heikki Pälve. Useita kansanedustajia eri puolueista on osallistunut järjestämäämme paneelikeskusteluun. Yhdistyksen edustajia on haastateltu monissa ohjelmissa, niin televisiossa kuin radiossa. Useat lehdet ovat tehneet artikkeleita.  Ajan saatossa ovat toimijat vaihtuneet, mutta tavoite on kirkkaana mielessä.

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS

Näiden vuosien aikana on tuotu esille jokaisen ihmisen oikeus itse päättää oman kuolemansa ajankohdasta ja saada päätökseensä asianmukaista lääketieteellistä apua kun mitään ei ole enää tehtävissä. Sairaus ei ole parannettavissa ja jäljellä on kärsimys, jonka yksilö itse kokee epäinhimilliseksi. Kyse on ihmisoikeudesta sekä itsemääräämisoikeudesta.

On puhuttu eri yhteyksissä elämän loppuvaiheen hoidon parantamisen puolesta. Kaikki nämä vuodet Suomessa on todettu, että saattohoito on saatava ”riittävän hyvälle tasolle”. Tähän keskusteluun ovat osallistuneet lukuisat asiantuntijat, poliitikot, yhdistykset, järjestöt. Kuten Tehy, Super, Sairaanhoitajaliitto ja Lääkäriliitto.

Noilla sanoilla esimerkiksi valtakunnallinen sosiaali-ja terveysalan neuvottelukunta (Etene) totesi marraskuisessa kokouksessaan vuonna 1999. Niimpä…”hoito saatava riittävän hyvälle tasolle”… Vuonna 2011 Etene otti varsin myönteisen kannan eutanasiaan todeten, että voi olla tapauksia, joissa eutanasia voi tulla kyseeseen ja voisi olla perusteltua. Kun taas vuoden 2017 kannanotossa Etenen näkemys oli varsin painokkaasti pelkästään palliatiivisen hoidon kehittämisessä.

Teot jääneet puheiden tasolle.

Edelleen yhteiskunnassa, vuonna 2018 todetaan eduskuntaa ja eri asiantuntijoita myöten, että meillä on haasteita elämän loppuvaiheen hoidossa. Koulutuksessa, osaamisessa sekä resursseissa. Hoito ei ole tasa-arvoista. Näin on todettu myös Sosiaali-ja terveysministeriön ”Elämän loppuvaiheen hoito-työryhmässä”, joka paraikaa työskentelee asian parissa.

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/20132586-8de4-4d8a-806a-d88d17725c32/85c81189-dec0-4e7b-a308-0fa3ffc019e4/ASETTAMISPAATOS_20180820130516.pdf

Kauniita puheita on päättäjiltä kuultu lukuisia näiden vuosien aikana,  että pitäisi tehdä jotakin, mutta teot ovat jääneet vähemmälle.

Myönteistä on tosin todeta, että rahoitusta löytyi ministeriöistä vuodelle 2018.

Saattohoidon kehittämiseen STM sai 1,0 miljoonan euron määrärahan, jolla on tarkoitus yhtenäistää perusteet palliatiiviselle hoidolle ja saattohoidolle riippumatta potilaan asuinpaikasta.

Opetusministeriössä 1,5 miljoonaa euroa palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen monialaiseen ja työelämälähtöiseen kehittämiseen. Mukana koulutusta kehittämässä ovat kaikki hoitotyötä järjestävät ammattikorkeakoulut ja lääketieteen koulutusta järjestävät yliopistot.

”The Eco­nomist Intel­li­gence Unit” toteutti laajan tutkimuksen jo vuonna 2010 saattohoidon tasosta eri maissa ja tuolloin Suomi sijoittui siinä sijalle 28. Tutkimus uusittiin vuonna 2015 ja silloin saimme sijan 20. Parannusta, mutta toivottoman hidasta. Kaikki muut Pohjoismaat sijoittuivat paremmin kuin Suomi.

Nähtäväksi jää mitä tuleman pitää. Exitus ry tukee kaikkia niitä toimia millä kärsimystä voidaan lievittää ja elämän loppuvaiheen kokonaisvaltaista hoitoa parantaa. Yhdistys tukee  ihmisoikeuksien ja itsemääräämisoikeuksien kehittämistä. Laki eutanasiasta on perusteltu ja oikeudenmukainen. Sillä on myös suomalaisten vahva tuki. Jopa noin 80% suomalaisista kannattaa eutanasiaa.

Eräät asiantuntijat antavat ymmärtää, että saattohoidon parantamisella ehkäistään eutanasialain tarve. Näin ei ole, sillä parhaimmallakaan palliatiivisella hoidolla ei aina kyetä auttamaan kaikkia.

Saattohoitolain säätämisellä voidaan yhteiskunnassa ohjata kyllä toimia siihen, että hoito on mahdollisimman tasa-arvoista ja asiantuntevaa hoitoa on saatavilla. Myös riittävä rahoitus tarvitaan. Hyvä tahto ei pelkästään riitä. Ei pidä uskoa myöskään sitä pelottelua, että laki eutanasiasta olisi uhka saattohoidon kehittämiselle. Se laki ei veisi maatamme myöskään eettisesti saati moraalisesti rappiotilaan.

VAPAUS VALITA

Hyvän saattohoidon / palliatiivisen hoidon rinnalle tulee kuulua myös mahdollisuus eutanasiaan, jos muut toimet eivät riitä ja yksilö kärsii. Keskeistä ja lähtökohta eutanasiaratkaisussa on aina ihmisen oma tahto ja valinta. Se tahto ja valinta ei koskaan voi olla kenenkään muun kuin ihmisen oma.

Suomessa yksilön itsemääräämisoikeus on keskeinen eettinen periaate sosiaali-ja terveydenhuollossa ja se on myös sisällytetty perustuslakiin perusoikeutena.

Toukokuussa 2018 eduskunta hylkäsi äänestyksen jälkeen kansalaisaloitteen eutanasialainsäädännöstä ja siirsi asian käsittelyn asiantuntijatyöryhmälle. Työryhmä työskentelee vuoteen 2021 saakka ja nähtäväksi jää, millaisia suosituksia työryhmässä tulemme selvityksen tuloksena esittämään.

Huhtikuussa 2019 käydään eduskuntavaalit ja puolueista ainakin Vihreät ovat nostaneet poliittiseen tavoiteohjelmaansa vuosille 2019-2023 ”hyvän kuoleman”… sillä ohjelmaan on kirjattu seuraavaa.

Hyvästä kuolemasta ihmisoikeus.

”Säädetään saattohoitolaki. Varmistetaan, että laadukasta palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa ja saattohoitoa tarjotaan tasa-arvoisesti koko maassa. Mahdollistetaan tarkoin kriteerein oikeus avustettuun kuolemaan parantumattomasti sairaan ja voimakasta kärsimystä kokevan ihmisen vapaaehtoisesta, toistuvasta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä.”


Eli keskustelu eutanasialainsäädännöstä ei tosiaankaan päättynyt eduskunnan toukokuiseen käsittelyyn vaan se jatkuu.

25-vuotis juhlapäivää vietämme työn merkeissä. 

—Kari Viholainen—

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.