Onko ne hommannu Oulun kaupungintalolle pomppulinnan?

2

Suomessa liian moni nuori on syrjäytymisen vaarassa tai jo syrjäytynyt yhteiskunnan ulkopuolelle. Jo hyvinkin nuorena voi joutua niin kovien paineiden alle, että sitä ei kestä. Mielenterveyden häiriöt ovat hälyttävässä kasvussa myös nuorten keskuudessa. Kalevassa 13.12.2017  julkaistu mielipidekirjoitus  http://www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/nuorten-saatava-apua-akuuttiin-hataan-hoitojono-mielenterveyspuolen-erikoissairaanhoitoon-36-kuukautta/778843/

Yhteiskuntamme on kova. Jo koulun alaluokilta lähtien alkaa kilpailu. Sinun on pärjättävä ja osoitettava tahtotilaa. Oppilasmäärät koululuokissa eivät juurikaan anna tilaa yksilöllisyydelle. Massan mukana on kuljettava ja siinä pysyttävä. Auta armias, jos olet hitaampi oppimaan ja omaksumaan uusia asioita. Ei sillä opettajalla ole aikaa juuri sinuun paneutua. Toivottavasti vanhempasi osaavat sinua auttaa ja ohjata.

Jahka nuori on kahlannut peruskoulun loppuun, niin on toivottavaa, että todistuksen keskiarvo olisi sellainen, että sillä pääsee amikseen taikka lukioon. Lukioon voi olla paikoitellen helpompi päästä, mutta kun nuori voisi pärjätä paremmin ammattikoulussa ja opiskella suoraan johonkin ammattiin, minkä kokee omakseen. Erittäin tärkeää on, että nuori peruskoulun jälkeen ei jäisi tyhjän päälle, vaan löytäisi itselleen sopivan paikan toiselta asteelta. Toivottavasti kansalaisaloite toisen asteen todellisesta maksuttomuudesta menisi eduskunnassa läpi. Oppimateriaalien kustannukset esimerkiksi lukiossa voivat olla jopa noin 2600 euroa. Tämän suuruisia kustannuksia on esiintynyt viime aikoina uutisoinnissa.

”Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi Kalevan artikkelissa 15.10.2017 ja toisti asian UudenSuomen artikkelissa 21.3.2018, että koko väestöstä pelkästään peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on vain 43 prosenttia. Ilman toisen asteen tutkintoa on noin 600 000 suomalaista. Työttömyydestä ja syrjäytymisestä on tullut jo yli sukupolvinen ongelma. Sipilän mukaan esimerkiksi työpajatoimintaa pitää tulevaisuudessakin tukea.

Sipilän hallituksen säästötoimista kohdistuen koulutukseen ei tässä yhteydessä sen enempää….

En ymmärrä sitä kovaa halua muodostaa Ouluun suurkoulu tai kouluja. Mikäpäs siinä kun vaan ahdetaan lukiolaiset niin suureen koulurakennukseen kuin vaan keksitään. Rakentamalla saa tehtyä vaikka 2000 oppilaan tehtaan. Suurlukiossa oppilas hukkuu massaan ja missä on yksilöllisyys? Kaupunginvaltuuston työskentelykin on halvaantunut kun ei enää tiedetä, millä tasolla mitäkin pitäisi päättää ja valtuutetut sohivat toisiaan julkisuudessakin. SIKUN virkamiehet väittävät lukioiden yhdistämisen olevan tehokasta ja laadukasta.Tosiasiassa ryhmäkoot suurenevat. Onko se oppilaan näkökulmasta tehokasta ja laadukasta. Päinvastoin!

Toivottavasti kaupunginvaltuuston enemmistö ymmärtäisi yli puoluerajojen Oulun kaupungin reuna-alueiden vetovoimaisuuden ja elinvoiman merkityksen kun pohditaan koulupalveluita ja toki nuorisoamme pitkällä aikavälillä.

Tulevana syksynä 2018 Kiimingin lukiossa on 85 aloituspaikkaa ja niitä haki ensisijaisena valintana 78 nuorta. Oulunsalon lukiossa on 80 aloituspaikkaa ja niitä haki 56 nuorta. Haukiputaan lukiossa 128 aloituspaikkaa ja niitä haki 97 nuorta. (Lähde: Oululehti 14.3.2018).

Nämä luvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta tässä vaiheessa, sillä voi olla nuoria, jotka ohjautuvat näihin lukioihin kun eivät hakemaansa toiseen lukioon pääse. Opiskelijoiden määrä niin lukioissa kuin ammmattikouluissakin voi aina vaihdella ajan kuluessa, sillä nuoria myös lopettaa opiskelunsa erinäisistä syistä tai vaihtavat opiskelu paikkakuntaakin.

Paikallisesti Oulu voi tehdä koulutuslupauksen ja turvata lukiopalvelut myös Kiimingissä ja Oulunsalossa sekä Haukiputaalla jos kaupunginvaltuusto haluaa arvostaa kaupungin reuna-alueita ja niissä olevia palveluita.

Toisinaan tuntuu siltä, että Oulun kaupunki on vain keskusta-alue ja entiset itsenäiset kunnat Haukipudas, Oulunsalo ja Kiiminki ovatkin vain raskaat riippakivet päättäjien niskassa. Päättäjien täytyy muistaa, että sielläkin asuu paljon ihmisiä, oululaisia ja heidänkin palveluista tulee välittää.

Jeps! Kehittäkää koko Oulua, jahka kaupunginvaltuusto on saanut omat sisäiset riitansa sovittua. Nythän kaupunginvaltuuston työskentely näyttäytyy kaupunkilaisille suurelta hiekkalaatikkoleikiltä, mutta milläköhän hiekkalaatikolla ne leikkivät, kun kaupungintalon edustalla sellaista laatikkoa ei ole. En ole itse sellaista laatikkoa ainakaan huomannut. Tämmönen meno vie uskottavuutta hyvin helposti. Kaupunginvaltuustolta menee maine, ellei ole jo mennytkin.

Mutta voihan olla niinkin, että kaupungintalon sisältä löytyy pomppulinna. Sehän selittäisikin asioita hyvin, sillä melkoiselta pomppimiselta asioiden hoitaminen ulospäin on vaikuttanut. Vappu on lähestymässä, joten elkää valtuutetut rikkoko sitä pomppulinnaa. Sille on vappuna lapsille käyttöä.

Oletteko muuten huomanneet, että kyllä se kesä lähestyy. On niin kauniita valoisia päiviä jo koettu.

JAA

2 KOMMENTTIA

  1. Lukio ja ylioppilaisuus on yliarvostettuja. Monesti vanhemmat ja/tai suku odottaa nuoren ”valmistuvan” yliopilaaksi, vaikka peruskoulun jälkeisen ammattikoulun ja sitä kautta halutessaan tai tarvitessaan ammattikorkean käyminen olisi nuorelle sopivampi tie työelämään. Yo-lakittoman ja akateemittoman koulutuksen arvostusta pitäisi nostaa ja ko. koulutuspaikkoja lisätä paljon. Itse olin tosi ylpeä kun lapseni valmistui ammattikoulusta ja hattua nostin sittenkin kun taisteli ammattikorkean läpi ja on nyt itselleen sopivassa työssä.

    • Paljon Onnea kun lapsesi on löytänyt oman polun opiskelussa ja työelämässä. Tuo on aivan totta, että lukion käymistä vieläkin jostakin syystä nostetaan ”korkeammalle” korokkeelle kuin ammattikoulututkintoa. Ehkä se hieman on tasoittumaan päin ja ammattikoulunkin läpikäymistä jo arvostetaan. Tärkeintähän se lienee, että nuori itse löytää itsellensä sen oman polun niin opiskelussa kuin aikanaan työelämässä. Haastavaahan se työpaikan saaminen tällä hetkellä on. Tai voisiko todeta, että on aloja, joissa on työvoimapula ja sitten toisin päin. Nythän paljon puhutaan lastentarhanopettajien pulasta Etelä-Suomessa kun noin 600 työpaikkaa täyttämättä pätevällä työntekijällä. Noin vaan esimerkkinä. Vasta uutisoitiin, että noin 66 000 nuorta on joko jo syrjäytynyt tai syrjäytymässä yhteiskunnassa ja se on kyllä vakava asia. Pojilla menee huonommin kuin tytöillä. Jossakin me yhteiskunnassa olemme epäonnistuneet, niin ajattelen. Emmekö ole osanneet antaa apua ja ohjausta esim koulussa riittävästi? Onko tarpeeksi resursseja tukeen? Kuinka lopulta sosiaali-ja terveyspalvelut tavoittavat juuri ne, jotka kipeimmin apua, ohjausta ja ihan hoitoakin tarvitsisivat…?

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.