Kuntoutustuki. ”Löysässä hirressä pitämistä”. Sairaita rangaistaan.

4

Sairastuminen vakavasti on aina pysäyttävää. Työkykyä arvioitaessa ensisijaisia toimia on kuntoutus ja koulutuksen kautta kenties uusi ammatti. Toistaiseksi voimassa olevaan työkyvyttömyyseläkkeeseen vaaditaan vähintään se, että työkyky on alentunut vähintään 60%.

Kaikilla vakavasti sairastuneilla tulee olla oikeus halutessaan työkykyarviointiin. Siinä tutkitaan parin kuukauden aikana nimensä mukaan työkykyä ja sillä on merkitystä eläkkeen hakemisessa. Olen kuullut, että joka paikassa työkykyarviointiin ei olisi niin helppoa päästä. Riippunee asuinkunnasta / kaupungista.

Eläkkeen hakemisessa on todella suuri merkitys lääkärin lausunnolla eli ihan sillä, mitä hoitava lääkäri lausunnossa kirjoittaa. Olen aina ihmetellyt kun olen kuullut ihmisten olevan jopa vuosikausia kuntoutustuella ”roikkumassa”. Sehän on tutkittu juttu, että työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy on vaikeutunut viime vuosien aikana ja onhan silläkin tietty merkitystä mitä työtä tekee sekä sairauden vaikeusasteella. Joissakin ammateissa on helpompi päästä eläkkeelle kun toisissa. Mikään automaatti eläkkeelle pääseminen ei tokikaan ole.

Kelan ja eläkelaitosten asiantuntijalääkärit ovatkin oma lukunsa. He kun saattavat tehdä täysin toisenlaisen ratkaisun kuin mitä sairaan hoitava tai hoitavat lääkärit ovat tehneet.

Kehoitankin kaikkia allekirjoittamaan käynnissä olevan kansalaisaloitteen.

”Vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja. Tapaturmavakuutuslain 41 d § muuttaminen siten että tuo mielivaltaisuus poistuu.”
Tämä aloite löytyy kansalaisaloite.fi sivulla.

Minun mielestä eläkettä ei kannata aristella tai pelätä, sillä sehän on sairastuneiden etu siinä tilanteessa kun sairastumme siten, että työkykyä ei enää ole. Tai niinhän sen pitäisi olla !!

Lääkäreissä on eroja, se on totta. Sinänsä ikä ei saisi olla esteenä työkyvyttömyyseläkkeessä, vaan painoarvon tulee olla itse sairaudessa, sen asteessa ja ihmisen kokonaistilanteessa siten, että katsotaan nimenomaan jäljellä oleva työkyky. Voidaanko katsoa työkyvyn olevan niin heikentynyt pysyvästi, että eläke on perusteltu. Monissa sairauksissa voi toki olla parempia ”aikoja” meillä itse kullakin, mutta työkykyä pitäisikin arvioida kokonaisuutena, sairauden ennuste huomioon ottaen.

En ymmärrä millä perusteella ihmisiä pidetään ”löysässä hirressä” jopa vuosikausia. On esimerkkejä siitä, että kuntoutustuella on oltu yli kymmenenkin vuotta. Ei ole oikein, että sairaan pitää olla vuosittainkin jännityksessä myönnetäänkö kuntoutustuelle jatkoa vaiko ei myönnetä. Monenkin sairauden kanssa voi elää hyvääkin arjen elämää. mutta toisinaan se on niin rajoittavaa, että työkyvyttömyys on hyvin perusteltua. Siten myös siis täysi työkyvyttömyyseläke.

Ehkä vallalla on jonkinlainen epärealistinen odotelma ihmeparantumisesta. Vakavan sairauden kanssa ihmisellä on muutenkin raskasta ja haastavaa elää, saati sitten vielä yhteiskunnan asettamien rajoitusten kanssa.

Lähtökohtaisesti ajattelen, että harvassa ovat he, jotka ”huvikseen” olisivat hakeutumassa työkyvyttömyyseläkkeelle. Useinkin eläkekertymä ei ole kovinkaan suuri ja tulevan ajan eläkekin voi jäädä melkoisen pieneksi. Mikään rahasampo työkyvyttömyyseläke ei ole. Tai jos on, niin hyvin harvoille.

JAA

4 KOMMENTTIA

  1. Todella asiallinen ja totuuden kertova juttu. Tähän lisäisin vielä, että olen roikkunut siellä löysässä hirressä reilu 3 vuotta, mutta en ole saanut tippaakaan kuntoutustukea. Minulla on 8 lääkärin lasunto, etten kykyne töihin, mutta Kelan ja vakuutuslääkäreiden mielestä olen ihan työkykyinen. Varmassa jo vakuutusoikeudessa valitus, Kelassa muutoksenhakulautakunnassa.
    Ammatillisella kuntoutuksella ei voida auttaa (Varma), mutta nyt joudun Kelan ammatillisen kuntoutuksen selvitykseen. Uusi ammattikin on hankittu, mutta sitäkään en enää pysty tekemään. Kelan laitoskuntoutuksessakin olen ollut.
    Olen liian vanha, 56 vuotta, töihin, eläkkeelle liian nuori.
    Alkaa olla vitsit aika vähissä mulla ja mun Maunolla, ferraattorilla.
    Eipä tässä muuta kuin lähtöön olen valmis. Nettotulot kuukaudessa ovat 630€, enkä minkäänlaista tukea saa. Ja toiset vielä kadehtii…

  2. Kiitos palautteestasi ja kiitos kun kerrot omasta tilanteestasi. Tämä vakuutusyhtiöiden valta on aivan käsittämätöntä. He kävelevät surutta hoitavan / hoitavien lääkärien näkemyksien ylitse. Siinä tavallinen kansalainen on kyllä hyvin yksin.

    Niinkin voi käydä, että on työkyvytön ja ei myönnetäkään lainkaan kuntoutustukeakaan. Silloin ajautuu tilanteeseen, että pitää olla työkyvytön työnhakija. On selvää, että sellainen tilanne on kestämätön eikä millään mittarilla inhimillistä.

  3. Hei Kari,

    Intohimoisesti kirjoitettu, mutta haluaisin tuoda esille kyseisen aloitteen sekä ajatusmaailman epäkohtia. Otathan huomioon, että hoitava lääkäri arvioi potilaan kohdalla työkyvyttömyyttä pelkästään lääketieteellisin perustein, kun taas vakuutusyhtiön lääkäri arvioi lääketieteellisten selvitysten lisäksi työkyvyn myös lainsäädännölliseltä kantilta. Mikäli kannattamanne ehdotus syystä tai toisesta menisi läpi (en jaksa kuollaksenikaan uskoa että näin tulisi käymään, mutta leikitään ajatuksella) tarkoittaisi se sitä, että kaikki suomen noin 4000 lääkäriä tulisi myös kouluttaa työeläkelainsäädännön pariin. Tämän lisäksi arviota työkyvyttömyydestä ei voisi antaa oma hoitava lääkäri potilassuhteen ja mahdollisen eturistiriidan vuoksi, vaan ketjuun tarvittaisiin yksi pysäkki lisää kun asia pitäisi käyttää vielä neutraalin asiantuntijan kautta.

    Näiden ongelmien lisäksi myös potilaan yhdenvertaisuus vaaraantuu. Jokainen lääkäri tekisi omat ratkaisunsa työkyvyttömyyden suhteen, jolloin alueelliset ja jopa lääkärikohtaiset erot hyväksymisten/ hylkäämisten välillä voisivat kasvaa räjähdysmäisesti. Tämä saattaisi johtaa ns. ”lääkärishoppailuun”, jossa ihmiset käyttäisivät tietyn lääkärin palveluita, kun on tieto hänen myönteisestä asenteestaan arvioita kohtaan. Huomaat varmasti tässä myös mahdollisuuden korruptioon.

    Lopetan tämän kirjoitelman toteamalla, että nykyinen järjestelmä ei ole täydellinen. Se on kuitenkin niin lähellä sitä kun järkevästi ja tasapuolisesti voi olla. Mikäli eläkeyhtiö on antanut hylkäävän päätöksen on siitä mahdollista valittaa kahteen muutoksenhakuelimeen, Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan sekä Vakuutusoikeuteen. Nämä neutraalit valitusistuimet takaavat sen, että mikäli vakuutusyhtiössä olisi tapahtunut virheellinen arvio niin se saadaan korjattua. Mikäli taas päätös säilyy muuttumattomana molemmissa muutoksenhakuasteissa, voidaan mielestäni tyhjentävästi osoittaa ettei kyseinen työkyvyttömyyseläkettä hakenut henkilö ole täysin työkyvytön.

    Kiitos Kari mielenkiintoisesta kirjoituksesta, toivottavasti jatkat kannanottojasi.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.