Oulusta voi ottaa mallia saattohoidossa. Hoitajaresurssit on turvattava koko maassa.

0

Saattohoidon tilaa yritetään Suomessa parantaa. Hyvä kuolema-hanke on omalta osaltaan tehnyt tätä työtä. Hyvä kuolema- hankkeen saattohoidon kouluttajakoulutus toteutettiin vastikään. Tämä koulutusohjelma tuli tarpeeseen. Siinä koulutettiin osaajia noin 30-henkilöä. Tarvitsemme kautta maan enemmän tietoa ja osaamista.

Saattohoidon tilaa tulee pyrkiä saamaan tasa-arvoisemmaksi. Ongelma on siinä, että meillä on hyviä yksikköjä, joissa saa hyvää terminaalivaiheen hoitoa, mutta valitettavasti se jakautuu Suomessa eriarvoisesti. Tämä eriarvoisuus täytyy saada korjattua

Asia pitää huomioida myös tulevassa sote-uudistuksessa. Onhan tämän uudistuksen tavoitteenakin parantaa sairaanhoidon ja terveydenhoidon tilaa niin perusterveyden kuin myös erikoissairaanhoidon osalta. Paljon puhutaan jo tulevasta valinnan vapaudesta ja yksilön oikeuksista. Sote uudistuksen ei tule ainakaan huonontaa saattohoitopotilaiden tilannetta. Erikoissairaanhoidon puolella mm. valinannanvapauteen on jo saatu tutustua. Oululainen voi hakeutua vaikka erikoissairaanhoitoon Helsingin Hyksiin ja päinvastoin helsinkiläinen Oys:iin niin halutessaan kunhan asiasta sopii hoitavan lääkärinsä kanssa.

Saattohoidossa korostuu hoidon yksilöllisyys, laatu ja kuolevan ihmisen laaja-alainen kärsimyksen lieventäminen. Yhä useammin yksilö haluaa olla kotona loppuun asti. Se voi toteutua vain hyvällä avohoidolla. Kotiin on turvattava sairaalatasoinen hoito. Se tarkoittaa teknisiä hoitovälineitä kuten kipupumppua. Tarvittaessa kotona voidaan toteuttaa myös suonensisäistä nesteytystä ja antaa mahdollisia suonensisäisiä lääkityksiä. Myös palliatiivinen sedaatio eli nukutus voidaan toteuttaa kotona, mutta nämä vaativat riittävää hoitotiimiä ja edellyttävät läheisten osallistumista kuolevan hoitoon.

Kotisaattohoitoa ei kaikkialla tunneta. Oulussa olemme edelläkävijöitä. Oulun kaupunginsairaalassa osastolla A2 toimii kotihoitorinki ja se mahdollistaa kotikuoleman. Sitä palvelua on syytä entisestään tehostaa ja kaupungin tuleekin osoittaa siihen riittävä rahoitus ja henkilöstöresurssit on turvattava, jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata ja potilaiden valinnan vapautta tehostaa.

Vuositasolla Suomessa on noin 15000 saattohoitopotilasta ja heistä vain noin 10% hoidetaan varsinaisissa saattohoitokodeisssa. Loput sijoittuvat terveyskeskussairaaloihin, erikoissairaanhoitoon sekä hyvinkin erilaisiin muihin yksiköihin, myös pieniin yksityisiin hoitokoteihin.

Sote-uudistuksen yhteydessä tulisi myös parantaa kuolevan omaisen asemaa. Usein läheinen väsyy tilanteessa, jossa hän yrittää jaksaa käydä töissä ja samaan aikaa huolehtia omaisen saattohoidosta. Usein se on mahdotonta toteuttaa.

Meidän tulisi pohtia yhtenä vaihtoehtona Ruotsin mukaista mallia. Siellä on mahdollista saada ansiosidonnaista vapaata omaisen hoitoon. Ruotsissa omainen voi saada 100 päivää vapaata menettämättä tulojaan. Suomessa omaishoitovapaa on palkaton.

Tosin Suomessa saa kyllä sairaslomaa palkallisena jos läheinen on kuolemassa. Saa siis keskittyä läheisen saattamiseen. Usein uupumus-diagnoosi ei käy, vaan lääkärintodistuksessa täytyy olla masennus / stressireaktio diagnoosi merkittynä tai jotakin muuta. Jotkut hakevat myös palkatonta virkavapaata, mutta luonnollisesti se ei kaikkien kohdalla voi tulla kyseeseen, sillä onhan kyse myös toimeentulosta.

Useinkin työn tekeminen ja läheisen saattaminen samanaikaisesti on aivan liian raskasta. Myös kuolevan läheisen tulee huolehtia omasta jaksamisestaan. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja edut tulee tukea tätä jaksamista.

 

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.