Konkreettisia omia parannuksia ei sote-liturgiaa

0
PARANNETAAN TOIMINTAA ENNEN MAAKUNTAMALLIA

Miksi akuuttivastaanottoja perutaan? Mitä tarkoittavat joustavat terveyskeskukset ja päivystykset sekä sopimuspohjaiset palvelut? Kehitettyä nykymallia – työterveyshuollon kaltaista, parempine ajanvarauksineen, omahoitaja ja –lääkärijärjestelmineen. Tuoko ”maakunta” hallitsemattomia rakenteita?

Perusterveydenhoitoa ei ole ”itsenäisissä” kunnissa riittävästi kehitetty, eikä resursoitu. Oulussa on ollut pitkään liian vähän virkoja. Kunnat ovat ”säästäessään” luoneet yhdessä pahat ”tulpat” myös Oys:iin. Päivystys on ollut jumissa vuosikymmeniä.

Onko Oulu maakuntasuunnitelman ”yritysfuusion” kaltainen pilotti? Osaamisesta ei vakuuta keskittäminen (”fuusiointi”) isoon keskukseen (vrt. isompaan yhtiöön) monta terveyskeskusta (pienempää yhtiötä). Jäljellä on väestöpohjillaan 20 000 ja hallittavia kehittämiskohteita. On kuviteltu, että 80 000 ja 60 000 asukkaan fuusiomammutit toimivat. Vastaavatko ne tulevia harvoja alueellisia sote-keskuksia?

Terveyskeskuksia, palveluketjua pitää kunnolla kehittää ja saada näin perusteita mammuttiyksikköjen arviointiin.
Miksi Oulu luopui jo 80-luvulla aloitetusta väestövastuumallista? Vantaalla se toimii paljon palveluja tarvitseville. Kasvanut Oulu rapautti kehutun mallin 90-luvulla, kun se ei palkannut lisää lääkäreitä. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat.

Pitääkö vastaanotolla keskittyä korkeintaan 30 minuuttia ”yhteen vaivaan”? Entäs potilaaan jonottaminen ensin hoitajalle, jonka kanssa odotetaan lääkäriä. Hoitaja voisi odottaessa ottaa vastaan muitakin asiakkaita.
Miksi kunnat – niiden hallinnoima sairaanhoitopiiri/Oys – vasta nyt maakuntamallia väännettäessä kehittävät päivystystä? Kuntien luoma ”terveyskeskuslääkäri-portti” on estänyt helpon pääsyn kalliiseen erikoissairaalaan. Kymmenet Oulun sote-toimijat on imuroitu valmistelemaan ”maakuntaihmettä” lukemattomissa työryhmissä. Omien palvelujen kehittäminen laiminlyödään. Kytätään uusia sote-virkoja.

Selvät päivystystapaukset olisi vuosia voinut hoitajatiimien toimesta ohjata nopeasti röntgeniin, verikokeisiin ja muihin tutkimuksiin, ilman lääkärin lähetettä. Voisiko terveydenhuollon ammatillisia hierarkioita vieläkin löysätä?
Monia asioita on toki kehitetty hienosti viime vuosina. On jopa kanta.fi-pohjalta potilastietoja, nettipohjaista yhteydenpitoa, tehokasta minuuttien tarkkuudella toimivaa Nordlabin laboratoriopalvelua jne. Arjen konkreettinen edistyminen – ilman sote-, digitalisaatio- ja muita korupuheita – on paras kehitystie. Kokemusasiantuntijoita riittää.

Pitääkö maakunta sairaaloineen todella siirtää valtion talousohjaukseen 2020? Kasvattaako maakuntamalli paikallista tuskaa, kuten Oulun keskusten lakkautukset? Kuvitellaanko, että vastuullista, perustuslain velvoittamaa kehittämistä ei osata paikallisesti eikä ilman maakuntamallia? Mallit ovat uskottavia, jos tehdään ensin kunnon analyyseja nykyisistä ongelmista ja kehittämistarpeista.

tässä enemmänkin sote-pohdintaa;

Demokratiaa – ei maalailua, ei SOS-hallituksen konsultti-demokratiaa

Oululle oma selkeämpi sote-ote

Budjettisäästäminen – kääntynyt itseään vastaan

Viekö valtion 3 mrd:n sote-säästö palvelut miljoonalta?

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.