Oulun seutu häivytettiin

4

Eikö Oulun seutu olekaan pohjoisen kasvun veturi vaan maakunta kuten kirjoitettiin Kalevassa 9.10.? Maakuntamme asukkaista seudun ulkopuolella asuu 33 % ja työpaikkojen osuus on vielä pienempi, silti kaupunkiseutu sivuutetaan.

Maakunnan haasteita on, että väestö vähenee muualla kuin Oulun seudulla, mikä sekin jää kirjoittajilla maakuntaliiton Tiina Rajalalla ja Ilpo Tapanisella huomiotta. Kirjoittajien mukaan maakunnan väestötavoite vuoteen 2050 on 50 000 asukasta nykyistä suurempi. Määrä vastaa aika lailla Oulun seudun nykyistä kasvuvauhtia.

Kirjoittajat toteavat, että maakunnan väestö on nuorta ja koulutettua mainitsematta tässäkään yhteydessä Oulun seutua.

Varmimmat näköalat seudullemme ja Pohjoiselle nousevat koulutuksesta tutkimuksesta, kasvavista ja uusista yrityksistä, siis työpaikkakehityksestä. Juuri julkistetun kaupungin budjetin mukaan Oulun seutukunnalla yksityisen sektorin työpaikkakehitys 2012-2015 on ollut neljänneksi vahvinta koko maassa huolimatta ICT-alan rakennemuutoksesta.

Kirjoittajat asettavat maakunnan yrityskannan kasvamiselle tavoitteeksi 400 vuoteen 2021 mennessä. Oulun seudulla uusia start up yrityksiä on Nokian takaiskun jälkeen perustettu yli 500 ja kaupunkiin on tullut viidessä vuodessa yli 20 kansainvälistä, korkean jalostusarvon yritystä.

Harmillista jos ja kun kirjoittajat antavat näin taas aihetta samalle kritiikille, jota 21 kaupunginjohtajaa kuvaa
kaupunkien unohtamisena vaikka 21:ssä yli 50 000 asukkaan kaupungissa asuu yli puolet suomalaisista.

Toisaalta kirjoituksen painotukset ovat tuttuja pitkältä ajalta, eikä se ole vienyt pohjaa Oulun seudun aktiivisuudelta ja saavutetuilta tuloksilta. Tämä on vuosien kuluessa tullut tutuksi myös virkamiehenä kun olen ollut valmistelemassa kaupungin lausuntoja maakunnan ohjelmiin ja asiakirjoihin.

Maakuntauudistukseen ja valmistautumisen perusasioihin on välttämätöntä kuulua hyvä analyysi nykytilasta ja siihen johtaneesta seutumme monipuolisesta kehityksestä.

4 KOMMENTTIA

  1. Mielestäni viimeistään tulevan maakuntauudistuksen myötä olisi pistettävä nykyinen maakuntajako uusiksi. Nykyinen sekavuus näkyy myös maakuntien nimissä: Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Pohjanmaa! Siis anteeksi, mitä? Selkeä ratkaisu, kun Pohjanmaa jaettaisiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaahan, ja jälkimmäisestä irroitettaisiin Koillismaa, joka voitaisiin liittää Lappiin. Keski-Pohjanmaa puolestaan lilliputtimaakuntana voitaisiin liittää Etelä-Pohjanmaahan. Koillismaa ei kulttuurisesti, ilmastollisesti eikä maantieteellisesti kuulu Pohjanmaahan. Se on historiallinen jäänne vanhasta suur-Pohjamaasta, johon aikoinaan kuului lähes puoli Suomea. Lisäksi elinkeinorakenne, jossa (talvi)matkailulla on yhä vahvempi rooli, puoltaa Koillismaan liittämistä osaksi Lappia, joksi se jo nykyään varsinkin Etelä-Suomessa mielletään.

  2. Hyvää erittelyä nim. Ialysokselta Suomen maakuntarakenteesta, myös lukuisista Pohjanmaa-maakunnista. Vuosien kulessa, läänien aikoihin oli todellakin esillä Koillismaan sijoittaminen Lapin lääniin ja Kemi-Tornion rannikkokaistale Oulun lääniin, johon Kemikin aikoinan kuului. Historiallisia ja matkailun perusteita muutoksille on siis paljonkin. Talous- ja työssäkäyntialueperustelut ovat niitäkin painavammpia.
    P-Pohjanmaan maakunnasta käytetään englanniksi nimeä Oulu Region. Tämä tapahtui sen jälkeen kun 2000-luvun alun maakuntahallituksen kuusamolainen pj. Pauli Saapunki esitti maakunnalle nimeä ”Oulunmaa”, jota itsekin olen julkisesti tukenut.

  3. Kyllä tuossa maakuntahallituksen toiminnassa näkyy keskustalainen vinoutunut maaseutu vs. kaupunki asettelu. Luulisi, että yhteistyö olisi tämän päivän sana. Ei vastakkain asettelu ja toinen toisensa vähättely. Hyvä kun Ukkola ojensi faktoja kuntoon ja tulokulmaan myös kaupunkialueen näkemystä.

    Maakuntien nimissä ja ”läänirajoissa” olisi varmasti paljon tarkistettavaa. Tietäisikö se keskustalle poliittisia tappioita varmaan määrittelee miten näitä rajoja jaetaa =D

  4. Yhteistyö pitää entistä enemmän ulottaa yli maakunta- ja valtakunnan rajojen. Maaherra Siuruainen rakensi yhteyksiä Venäjälle ja Saksaan yhdessä kaupungin, yliopiston ja yritysten kanssa. Ruotsin, Norjan ja muut kansainväliset yhteydet ovat olleet kaupungin asioita. Olisimmeko jo saaneet junayhteydet ja samalla laajemmat työssäkäyntialueet ja elinkeinoyhteydet Perämerenkaarelle Ruotsiin ja Norjaan jos maakunta ja aluehallinto olisivat nähneet edunvalvonnan laajemmin.
    Meillä voisi jo olla lähijuna, kestävää työmatkaliikennettä nykyistä laajemmalle. Junayhteydet ovat osa tulevaisuuden hyvää kaupunki- ja aluesuunnittelua. Pääkaupunkiseudullakin tehtiin monet lähijuna- ja metroratkaisut 30-40 vuotta liian myöhään ja kalliisti.
    Oulun seudun menestys on tärkeää Suomen ja varsinkin Pohjoisen kilpailukyvylle, aluekehitykselle ja elinvoimalle.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.