Kaupunkien omaisuuden myynti voi olla kohtalokasta

6

Die Zeit julkaisi sunnuntaina kiehtovan reportaasin Dresdenin vuokra-asuntomarkkinoista – tosin valitettavasti vain saksaksi. Tiivistän tekstin olennaiset osuudet tähän blogiin ja kommentoin niitä. 

Reportaasissa kerrotaan, miten vuonna 2006 Dresdenin kaupungilla oli velkaa 798 miljoonaa euroa. Velanhoitokustannuksiin meni vuosittain peräti 70 miljoonaa euroa.

Dresdenin kaupunginvaltuusto ei halunnut säästää mistään, vaan velka päätettiin maksaa kokonaan pois myymällä kaikki yli 47000 kunnallista vuokra-asuntoa yksityiselle sijoittajalle. Parisataa miljoonaa jäi vielä ylimääräistäkin.

Nyt, 13 vuotta myöhemmin, kaupungissa surraan vuokratason hurjaa nousua. Kaupunkien vuokra-asunnoilla ei tarjota edullista asumista vain niiden asukkaille, vaan edullisilla vuokrilla pyritään pitämään koko kaupungin vuokratasoa matalana. Dresdenillä ei ole enää tällaista vaikutusmahdollisuutta. Luonnollisesti myös asukasmäärän ja sitä kautta asuntojen kysynnän kasvu on omalta osaltaan nostanut asumisen hintaa.

Die Zeit haastattelee reportaasissaan vanhaa rouvaa, joka valittelee, ettei uusi vuokranantaja suostu uusimaan hänen asuntonsa 47 vuotta vanhaa ja kulunutta kokolattiamattoaan. Haastateltavan poika on vihainen siitä, että samaan aikaan vuokra kuitenkin nousee säännöllisesti, vaikka remontteja ei tehdä.

Dresdenin kaupungin entiset asunnot omistaa nykyään Vonovia-niminen yritys. Otin selvää, että yhtiön osakkeen arvostus on seitsemässä vuodessa lähes kolminkertaistunut ja että yhtiön maksamat osingot ovat kasvaneet vuosittain. Edellinen lattiaesimerkki huomioiden mieleeni juolahtaa ajatus, että yhtiö perii vuokralaisiltaan mahdollisimman suurta vuokraa ja tekee vain välttämättömimmät korjaukset, jotta yhtiön voitto olisi mahdollisimman suuri.

Voi tietenkin kysyä, miksi Dresden on laiminlyönyt korjausten tekemisen, kun omisti asunnot itse. Veikkaan juurisyyksi, että entinen Itä-Saksan hallinto ei ole paljoa piitannut korjausvelan kasvusta.

Reportaasin perusteella voi sanoa, että Dresden maksoi velkansa tavalla, joka näkyy nyt asumiskustannusten nousuna kaikille kaupunkilaisille, mutta erityisesti vuokra-asujille. Lisäksi kaupungin asumisviihtyvyys heikkenee olennaisesti, kun merkittävä vuokranantaja laiminlyö korjaukset voittojen maksimoimiseksi.

Die Zeitin reportaasi kiinnitti huomioni siksi, että myös Oulussa kipuillaan kuntatalouden tasapainottamisen kanssa. Meilläkin olisi mahdollista myydä omaisuutta, kuten Oulun Energia tai Sivakka velkojen kuittaamiseksi, mutta se olisi erittäin lyhytnäköistä. Oulun Energia tulouttaa kaupungille vuosittain noin parikymmentä miljoonaa ja Sivakan rooli Oulun asumisen hintatason säilyttämisessä on keskeinen. Tällaista omaisuuden myyntiä tuskin kukaan vakavissaan kannattaa, mutta pitkäjänteisellä taloudenpidolla täytyy huolehtia siitä, ettemme tulevaisuudessa ajaudu tilanteeseen, joissa olemme pakotettuja tekemään lyhytnäköisiä ratkaisuja. 

Taloutta pitää tasapainottaa toisin. Mutta miten?

Syksyllä Oulun kaupunginvaltuuston linjattavaksi tulee lukioverkko. Henkilökohtainen näkemykseni on, että sieltä löytyy uudistettavaa: lukioverkkoa tiivistämällä voidaan säästää vuokrakustannuksissa, ja tiivistäminen mahdollistaisi myös laajemman kurssitarjottimen, kun lyhyempien etäisyyksien ansiosta opiskelija voi hyödyntää myös muiden lukioiden tarjontaa. 

Lisäksi tulee harkita, että voisiko joko ansiotulo- tai kiinteistöveroa kiristää. Henkilökohtaisesti kannatan mieluummin jälkimmäisen nostoa, koska kiinteistövero kohdistuu omistamiseen, ansiotuloverotus työntekoon, mikä luo haitallisen kannustinvaikutuksen.

Edellä mainitut keinot eivät tasapainoittaisi Oulun taloutta kokonaan, mutta niitä ei kannata jättää huomioimatta siksi, että ovat vain osaratkaisu. Velkojen korot ovat nyt matalalla, mutta ei ole huolellista taloudenpitoa olettaa, että niin olisi ajasta iäisyyteen saakka. Jos Oulun velanhoitokustannukset kasvaisivat, ne rahat täytyisi ottaa muusta kaupungin toiminnasta. Velkaantuminenkaan ei siis ole ratkaisu.

JAA

6 KOMMENTTIA

  1. Näitä veronkorotuksia poliitikkoja meillä tuntuu riittävän.

    Olisipa enemmän niitä, jotka pohtisivat julkisen toiminnan aitoa tehokkuuden kehittämistä veronmaksajien kasvavan rasittamisen sijaan!

    Tosin niille lukuisille henkilöille, jotka nettoveroja eivät lainkaan maksa, on verojen korottaminen ainoastaan hyvä asia.

    • Taisit lukea kirjoitukseni huolimattomasti. Tekstissäni totean, että syksyllä päätöksentekoon tulee lukioverkko, josta minun mielestäni löytyy uudistettavaa. Viimevuotiset päätökset sivistys- ja kulttuuripalveluiden muusta palveluverkosta eivät olleet omaan makuuni riittävän kunnianhimoisia, mutta niillä mennään.

  2. Ei tartte Dreesteniin asti mennä,vaan näinhän kävi myös Rovaniemellä,kun kunnan omistamat Napapiirin Talot möi omistamansa vuokra-asunnot KAS-asunnoille joilla on toimintaa useilla paikkakunnilla.

    Vuokrat nousee lähes vuosittain,kylmissä,osin homeisissa taloissa ei tehdä remontteja,kuin pakon sanelemina.Vuokrataso on jo niin suolainen,että normaali työssäkäyvä ei niissä pysty asumaan,vaan lähes kaikki asujat saavat jonkinlaista tukea asumiseensa,ja vuokralaiset maksavat myös tyhjien KAS-asuntojen kulut.

    Ja tuo plokistin suosittelema kiinteistöveron nosto on myös laskettu vuokra-asuntojen vuokriin,ja mahdollinen korotus nostaisi myös vuokralaisten (usein huonosti toimeentulevien) vuokraa.

    • Hyvä huomio. Kaikilla veroilla on joitain epätoivottuja vaikutuksia. Kaupungin talouden tasapainottamiseksi pitää yrittää valita sellaisia toimenpiteitä, joilla niitä haitallisia vaikutuksia olisi mahdollisimman vähän. Jos ei-haitallisia ja ei-ikäviä keinoja olisi, ne olisi jo käytetty.

      Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta VATTissa on arvioitu, että kiinteistöveron nousua ei voi vyöryttää vuokriin. Sen sijaan omakustannusperiaatteella toimivien vuokranantajien kohdalla asia on ikävämpi, koska niissä yhtiöissä kaikki kustannukset pitää vyöryttää vuokraan. Kohtuuhintaista asumista edistävä KOVA ry yritti saada Rinteen hallitusohjelmaan oman kiinteistöverokannan omakustannusperiaatteella toimiville vuokranantajille, mutta se ei valitettavasti ainakaan vielä ole toteutumassa.

  3. Lähtökohtaisesti kaikki inhouse yhtiöt ovat hankalia ja niistä tulisi päästä eroon.Kaupungin tehtävä on järjestää palvelut ei välttämättä pyörittää niitä itse. Julkishallinnon suurin ongelma on päätöksenteon vaikeus kun pitäisi säästää jostain. Kunnanhallituksen ja valtuuston jäsenistä kun usein iso osa on juuri kunnallisella töissä. Siksi usein kannatetaan veronkorotuksia jotka menevät helpommin läpi.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.