Perhevapaat kuuluvat sekä isälle että äidille – samoin oikeus työuraan

0

Kokoomukselle on sen 100-vuotisen historian aikana ollut keskeistä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta esimerkiksi taloudellisesti ja sukupuolten välillä. Samoin työ ja toimeliaisuus ovat aina kulkeneet Kokoomuksen politiikan ytimessä – niin myös tänä päivänä.

Ajankohtainen keskustelu perhevapaiden uudistamisesta sisältää pitkälti samanlaisen ongelman, johon kasvatuksen ja opetuksen alalla usein törmätään, eli Immanuel Kantin pedagogiseen paradoksin. ”Miten voin edistää vapautta pakolla?” Kuinka lakeja säätämällä ja sääntöjä luomalla voidaan edistää perheiden vapautta valita? Vastaus on, etteivät asenteet ja ihmisten tavat muutu, ellei järjestelmä tuota muutosta mahdollista. Tasa-arvo ja korkeampi työllisyys ovat Suomelle tärkeitä tavoitteita, ja niitä parantavia uudistuksia pitää viedä rohkeasti eteenpäin. Kuten opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on todennut: ”Puheet ja ohjelmat eivät riitä, perheet ja tasa-arvo vaativat tekoja. Kokoomus on niihin valmis.”

Perhevapaiden uudistuksia jarruttavat ovat useissa yhteyksissä mielellään korostaneet sitä, että nyt esillä olleessa uudistuksessa äi­tien käyt­tä­mäs­tä osuu­des­ta oli­si todellisuudessa otet­tu noin vii­si viik­koa pois ja isien oli­si pi­tä­nyt siir­tyä 4–5 kuu­kau­den hoi­to­va­paal­le lap­sen täy­tet­tyä 8–9 kuu­kaut­ta.  Toinen uudistusta kampittava väite nivoutuu edelliseen esittäen perheiden taloudellisen aseman kurjistuvan automaattisesti, mikäli perhevapaisiin kosketaan. Näitä on pidetty erityisen röyhkeänä puuttumisena perheiden arkeen ja valinnanvapauteen.

Todellisuudessa perhevapaauudistuksessa viimeisin pöydällä olleista monista vaihtoehdoista olisi tuplannut isille osoitetun vapaan ja pidentänyt ansiosidonnaista, eli palkkaan sidottua osuutta perhevapaista lähes kuukaudella. Puhutaan siis siitä ensimmäisestä vauvavuodesta. Perheet olisivat saaneet lähes kuukauden lisää ”paremman rahan” kautta. Lisäksi uudistus olisi sisältänyt lisäpanostuksen päiväkoteihin ja varhaiskasvatukseen, kun naisten työllisyyden kasvaessa.

Uudistusta vastustettaessa onkin pöyristytty (tahalliselle) väärinymmärrykselle ja viekkaasti unohdettu mainita uudistuksen keskeinen tavoite, eli saada yhä useampi äiti töihin ja useampi isä pitämään perhevapaata lasten kanssa kotona. On vaikeaa kuvitella, miten joku voi pitää äitien työllistymistä ja isien kasvavaa oikeutta perhevapaaseen huonona asiana. Se on tasa-arvon rakentamista.

Nykyisellä mallilla naisten työurat, palkat ja eläkkeet jäävät jälkeen miehistä, koska naiset kantavat yhä päävastuun kodista ja lapsista. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2016 äidit pitivät vanhempainrahapäivistä 90,5 prosenttia ja kotihoidontuen saajista naisia oli 93 prosenttia. Samalla on hyvä todeta, että aina kun isien mahdollisuutta jäädä hoitamaan lasta kotiin on parannettu, ovat isät myös pitäneet enemmän vapaita.

Todettakoon lopuksi, että kirjoittaja on omassa elämässään ollut siinä onnellisessa asemassa, että on saanut viettää hienon syksyn ja talven tyttärensä kanssa hoitovapaalla ja tekisi saman ratkaisun varmasti uudelleen.

Kuva ©: publicdomainpictures.net

 

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.