Maakuntauudistus pienin askelin asiakaspalvelun ehdoilla

2

Meillä Suomessa on usean hallituskauden aikana ollut yrityksiä kuntien, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja aluehallinnon kehittämiseksi. Näissä ei ole kuitenkaan saatu kovinkaan paljoa aikaiseksi.

Eräänä syynä vaikuttaisi olevan se, että enemmistöhallitus ei ole käyttänyt parlamentaarista valmistelua, vaan laskee päätöksenteossa eduskuntaenemmistönsä varaan. Tämä ei näytä kuitenkaan onnistuvan suurissa kysymyksissä. Nykyisinä esimerkkeinä ovat ainakin päätökset maakuntien määrästä ja kuuluisasta valinnanvapaus -asiasta.

Jos tavalliselta ihmiseltä kysyy, että mikä on tärkein asia julkisessa terveydenhoidossa, niin vastaus omien kokemusteni perusteella on hoitoon pääsy. Julkisen hallinnon näkökulmasta suurin kysymys puolestaan on kustannusten nousu. Sanoisin, että kumpaankaan kysymykseen ei ole vielä tullut esille lopullisen oloista ratkaisua. Noissa oman maakuntamme valmisteluissa mukana olleena voin kuitenkin kertoa, että virkamiesvalmistelijat ovat tehneet hyvää työtä ja uskottavia sekä hyödynnettävissä olevia kehityspolkuja on löydetty.

Monesti on verrattu yksityisiä lääkäriasemia julkiseen ja ihmetelty miksei julkiselle puolelle saa vastaanottoaikoja, kun yksityisellä puolella niitä saa helposti. Syy on nähdäkseni yksinkertainen. Rahoitusmallista johtuen yksityisellä puolella jokainen asiakas tuo rahaa (josta osa tulee vieläpä julkiselta puolelta), kun taas julkisella puolella jokainen asiakas vie rahaa. Arvioisin, että julkisen puolen asiakasmaksut kattavat ehkä vain 10 – 20 prosenttia kokonaiskuluista.

Lisäksi halutaan samalla kertaa saattaa muitakin alueellisia toimintoja aluehallintoviraston, ELY-keskusten ja kuntayhtymien toimialueilta maakunnallisen toimijan alaisuuteen. Tuo on tavallaan järkevää, mutta isontaa koko operaatiota edelleen lisää.

Kun olen ollut mukana maakuntamme valmisteluissa, niin eräs esille tullut ongelma on tilakustannusten odotettavissa oleva huomattava nouseminen. Tämä johtuu siitä, että kaikki maakunnan tilat siirtyvät kansallisen tilakeskuksen alaisuuteen. Kaikki tieto viittaa siihen, että tilojen kustannukset nousevat rajusti, samalla tavoin kuin valtionhallinnon Senaatti-kiinteistöjen osalta on käynyt. Tämä koskee siis mm. julkisen terveydenhoidon ja vaikkapa pelastuslaitoksen kiinteistöjä.

Lisäksi vaikuttaa siltä, että ainakin pitkävaikutteisten kalustohankintojen rahoituksessa tullaan käyttämään leasing -periaatetta, koskapa maakunta ei saa ottaa velkaa. Rahoituslaitokset eivät tietenkään tarjoa palvelujaan ilmaiseksi, jolloin kustannukset nousevat. Tiedän, että ainakin pelastuslaitoksen osalta tämä tulee lisäämään kuluja huomattavasti. Käytännössä nämä tarkoittavat rahan siirtämistä varsinaisesta toiminnasta kuten asiakaspalvelusta kiinteistö- ja rahoituskuluihin.

Näiden takia uudistuksessa tulisi edetä pienemmillä askelilla, eikä tehdä ratkaisuja, jotka eivät edistä kokonaisuutta, vaan jopa huonontavat sitä.

JAA

2 KOMMENTTIA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.