Lyseon lukio – Oulun helmi

2

Eräs asia, joka itseäni elähdyttää Oulussa on monet vanhat ja edelleen käytössä olevat rakennukset kaupungissamme. Toki tappioita on tullut ja kaupunki on myös saanut kuuluisuutta vaikkapa vanhojen puutalojen yllättävistä palamisista, katso vaikka video Oulu palaa. Kaupungin kivitaloista ikävin menetys on kuuluisa KOP:n talo Rotuaarin nykyisen esiintymislavan pohjoiskulman suunnassa, joka lähti 1960 luvulla enemmän neliöitä mahdollistavan uuden pankki- ja asuinrakennuksen tieltä.

Mutta onneksi jotain on siis säilynytkin. Esimerkiksi edelleen aktiivikäytössä oleva kaupungintalo on aivan huippu. Samoin Castrénin puiston eli Kirkkotorin ympärillä olevat entisen lääninhallituksen rakennukset ja tuomiokirkko. Samoin säilyi Rantakatu ja kauppahalli, vaikka noita oltiin jo jyräämässä 1980-luvulla modernin arkkitehtuurin tieltä.

Mutta omalla tavallaan kaikkein tärkein vanha rakennus on Oulun Lyseo, jossa toimii edelleen noin 550 oppilaan lukio. Tuohon liittyy toiminnallisesti myös kansainvälinen IB-lukio, jonka varsinaiset toimitilat ovat lähellä Myllytullin alueella. Yhteensä oppilaita on noin 700. Rakennuksen ensimmäinen osa valmistui 1831 heti alkuun koulukäyttöön, jossa se on pysynyt jo siis lähes kaksisataa vuotta. Koulusta on valmistunut mm. kolme presidenttiämme ja koulu on ymmärrettävistä syistä hyvin suosittu, vaikka sillä ei ole omaa yläastetta ns. syöttökouluna.

Yllättäen Lyseon rakennus sopii hyvin moderniinkin lukiokäyttöön. Tilat ovat kompaktit ja luokissa katto korkealla. Opiskelijat ovat tietääkseni hyvin tyytyväisiä rakennukseen ja tiloihin. Oppimistulokset ovat ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella erittäin hyvät. Toki rakennus on hieman rapistunut, koska siihen ei ole koskaan tehty kunnollista peruskorjausta. Käyttökulut ovat olleet edullisia.

Siksipä siihen on nyt tulossa täydellinen peruskorjaus. Kustannusarviona on pyöreät 15 miljoonaa. Huomionarvoista on, että peruskorjaus on tehtävä joka tapauksessa, ja mitä ilmeisimmin, jos käyttötarkoitus muuttuisi, niin kustannukset eivät ainakaan vähene.

Oulussa on tällä hetkellä puute lukiotiloista ja siksi onkin erikoista esillä ollut esitys lopettaa Lyseon lukiokäyttö ja lähteä etsimään talolle muuta käyttöä. Onneksi vaikuttaa selvältä, että kaupunginvaltuusto näyttäisi olevan tulossa olevan peruskorjauksen ja -selvityksen takana. Selvityshän pitää tehdä nyt ensin, jotta varsinainen hanke saadaan käyntiin. Lyseolaisten väistökouluna tulisi olemaan Raksilaan ammattikorkeakoulun omistamiin tiloihin valmistuva lukiorakennus. Myös historian havinaa on, että samassa rakennuksessa toimi aikoinaan Normaalikoulun lukio, ennen muuttoaan Linnamaalle.

Hyvä uutinen on, että kaupunginhallitus päätti juuri viedä hankeselvitystä eteenpäin. Toivotaan, että asiaan ei tule enää kummempia mutkia. Olen luottavainen joulukuun valtuuston talousarviokäsittelyyn tältä osin. Lyseon lukio onkin elävää kulttuurihistoriaa.

Katso Kalevan kuvagalleriaa aiheesta!

Loppuun vielä Pohjois-Pohjanmaan museon kulttuuriperintötyön johtajan erinomainen lausunto aiheesta:

”Oulun kaupungin Lyseon lukion hankeselvitystyöryhmä on pyytänyt lausuntoa Lyseon lukion kulttuurihistoriallisesta arvosta. Oulun lyseon lukio kuuluu olennaisena osana valtakunnallisesti merkittävää ”Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto” rakennettua kulttuuriympäristöä. Valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva 14.12.2017 tehty päätös tuli voimaan 1.4.2018. Päätöksen mukaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.

Oulun Lyseon lukio koostuu useasta rakennusvaiheesta, joista vanhin on Carl Ludvig Engelin suunnittelema keskiosa, joka valmistui vuonna 1831. Viimeisin rakennuksen säilyttävä korjaustyö on tehty 1987. Rakennuksesta on valmistunut rakennushistoriallinen selvitys, jonka yksiselitteinen johtopäätös ja suositus on, että rakennus tulisi säilyttää ja korjata nykyiseen koulukäyttöön.

Hankesuunnitelman päivityksessä todetaan oivallisesti, että pedagogisista kehittämistarpeista johtuvia tilamuutoksia ei tarvita, vaan toiminta sopeutetaan rakennushistoriallisesti arvokkaan rakennuksen antamiin puitteisiin.

Tässä mielessä Pohjois-Pohjanmaan museo yhtyy hankeselvitysryhmän esitykseen. Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo on harvinaisen monipuolinen. Kaupunkikuvalliset arvot kirkkotorin toisena pääterakennuksena ovat kiistattomat.

Suomen historian kannalta on kysymyksessä mielenkiitoinen rakennus, koska kolme Suomen tasavallan presidenttiä on saanut opetusta kyseisessä rakennuksessa. Aivan uuteen kategoriaan rakennus nousi henkilöhistoriallisten arvojen osalta, kun Martti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.

Nämä seikat on kyllä huomioitu asianmukaisin muistolaatoin rakennuksen julkisivuissa. Rakennuksen muuttaminen, johonkin muuhun käyttötarkoitukseen, edellyttäisi niin suuria muutostöitä rakennuksen sisätiloissa ja rakenteissa, että ne vaarantaisivat Oulun Lyseon lukion kulttuurihistorialliset arvot pysyvästi. Tällöin muutostyöt olisivat valtioneuvoston valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen.”

JAA

2 KOMMENTTIA

  1. Oulun lyseon rakennukset on korjattava entiseen käyttötarkoitukseen. Samalla saadaan kuntoon ilmastointi, hissi liikuntarajoitteisille ja muita parannuksia.

    Muistolaatoista on kerrottava Lyseon sivurakennuksen seinässä pokkitörmän risteyksen lähellä oleva tanskalaisen vapaaehtoisen muistolaatta osallistumisesta talvisotaan. Se on sekä suomenkielisenä että tanskankielisenä versiona. Se on kaunis muisto tapahtumasta lyseon rakennuksen edessä talvisodan aikana.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.