Ilmastonmuutos ja Lapin puuraja

6

tämä juttu koskee havaintojani puurajasta retkeillessäni Urho Kekkosen kansallispuistossa eli niin sanotussa Koilliskairassa. Olen parinkymmen vuoden aikana tehnyt havaintoja puurajan siirtymisestä paljakoilla, tässä parin pohjustuksen jälkeen havaintoni, ..

28.8.2019 IS julkaisi otsikon: Lapissa tehtiin kaikkien aikojen helle-ennätys – ”Taustalla näkyy ilmastonmuutoksen vaikutus” https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006219637.html

Mutta jos jutun sisällön tiedot ovat kohdillaan niin Lapissa on tehty vain tämän vuosituhannen elokuun lopun lämpöennätys, joka jäi vielä asteen kylmemmäksi kuin mitä on vuoden 1937 todellinen mittaushistorian ennätys, ..

Tämä vaikka jutun otsikossa kerrotaan, että kyseessä on kaikkien aikojen ennätys, lisäksi: ”taustalla näkyy ilmastonmuutoksen vaikutus”.

Siis kuuluisan maailmansotien välisen lämpökauden aikana saatiin Lapissa korkeampi lämpöennätys elokuun loppuun kuin mitä on sen jälkeen saatu nytkään. Viralliset ilmastonmuutosesitykset lähtevät lisäksi siitä, että napa-alueiden lähistöllä lämpötilat nousevat enemmän kuin alemmilla leveysasteilla. Ainakaan tämä tunnusluku ei nyt siltä näytä.

Hieman lisää aiheesta: sattui samoihin aikaan silmään myös vastaava juttu jostain Grönlannin osasta tai paikkakunnasta, sielläkin oli mitattu poikkeavan korkeita lukemia juuri tänä kesänä, jopa yli 20 astetta, jota jutussa hehkutettiin esimerkkinä ilmastonmuutoksesta, kun tuo ei ole normaalia. Toki tuo kuulostaakin korkealta vaikka en asiaa tunnekkaan,

jutusta kyllä sitten selvisi, että edellinen ennätys oli 1950-luvulta vain yhtä astetta vähemmän, ollen myös noin +20 astetta (tämän tarkempaa en muista), ..

Pirunportille nousua. Huomaa etualalla isommat männyt.

Olen harrastanut patikointeja Lapissa 1980-luvun lopulta lähtien ja noin vuodesta 2000 lähtien tarkkailut vaelluksilla Koilliskairassa puurajan tuntumassa olevia mäntyjen taimikoita juuri tämä ilmaston lämpeneminen mielessä. En ole tietenkään mikään metsäammattilainen tai biologi, mutta mielestäni näkökykyni on kuitenkin ihan hyvä.

Työoletuksena on ollut, ainakin hyvien käpyvuosien myötä, että taimikot leviäisivät alueille, joissa ei ennestään ole (vanhempia) mäntyjä, jossain vaiheessa aloin yllättymään, kun sellaisia alueita ei kerta kaikkiaan ole löytynyt tähän päivään asti tuolta UKK-puistosta.

Taimikoita puurajan tuntumassa on näkynyt harvakseltaan, mutta ei kuvatulla tavalla. Taimilla tarkoitan tyypillisesti sanotaan suunnilleen 10 – 30 cm korkeita selvästi vasta joidenkin vuosien ikäisiä puita. Sanoisin asian jopa niin, että taimikot ovat harvinaisia puurajallakin, eli siellä missä ovat viimeiset isommat ja vanhemmat männyt.

Uskoakseni lämmetessä tarvitaan pitkä (10 vuotta?) lämmin kausi, että taimikoita alkaa näkyvästi ilmenemään puurajalla ja erityisesti sen yläpuolella, mutta jos lämpeneminen on ollut suurempaa kuin aikaisempina lämpiminä kausina, niin siihen olisi kyllä ollut aikaa.

Lisään vielä, että oletettavasti noilla paikoissa olevista taimista tyypillisesti vain hyvin harva pystyy kasvamaan vanhaksi puuksi.

Tässä puolestaan paljakalta alaspäin kuvattuna.

Noiden alueiden ilmaston lämpenemisestä pitäisi kaiken järjen mukaan siis seurata, että männyntaimia olisi myös paikoissa, joissa ei ennestään ole (100 – 200 -vuotiaita tms) mäntyjä, sellaisia ei siis ole tullut vielä vastaan. Ehkä jonain päivänä tulee jos saa jatkettua tuolla patikointeja, ..

Voiko ilmiön puuttuminen johtua jostain muusta syystä, kuin siitä että nykyistä vastaavia lämpökausia on ollut ennenkin sanotaan nyt parin sadan vuoden aikana. Tuo olisi kuitenkin suoraviivaisin selitys, ..

jos joku tuntee asiaa enemmän, niin kuulisin mielelläni, ..

JAA

6 KOMMENTTIA

  1. Lappihan on välillä ollut jopa Euroopan lämpimin paikka,nimittäin Utsjoki jossa on usein lämpimintä Suomessa,tai sitten paikka on erittäin kylmä.
    Kuusiraja katkeaa kuin veitsellä leikaten Ivaloon päin mennessä,ja sen jälkeen on vain yksittäisiä kuusia ja tuulenpieksemiä männynkäkkyröitä ja kitukasvuisia koivuja.

    Enpä osaa vastausta antaa kysyjälle,mutta tyttöni Metsätalousinsinööri ”Lapinhullu” varmaan osaisi joka on nytkin,kuten aina, jossain päin Lapin palkisia samoamassa,tutkimassa,valokuvaamassa…ja varmaankin etsimässä aiheita uuteen kirjaansa.

  2. Minäkään en osaa antaa vastausta kysymykseen. Sensijaan haluan kertoa, että kysyin Erkki Pulliaisen blogissa ”merenpinnan nousu näkyy jo”, että missä merenpinnan nousun huomaa, missä näkyy? En saanut vastausta, vaan asiallinen kysymykseni poistettiin. Luulisi oikeasti olevan konkretiaa heittää pöytään näissä molemmissa asioissa. Nasan kuvien mukaan suurimmat pinnan nousut ovat avomerellä, kuten siellä näytti olevan myös suurimmat pinnan laskut. Oliko sitten plus miinus nolla? Ilmeisesti ei, jos Erkki sen jostain huomaa…

  3. Niin, Suomen keskilämpötilahan on noussut pitkällä aikavälillä erityisesti talvien osalta yli 2 astetta. Näin ollen sillä, oliko mittaushistorian elokuun yksittäisen päivän lämpöennätys 1937 vai 2019, ei ole ilmiön kannalta juuri merkitystä. Pitäisi osata ymmärtää keskiarvon käsite, eikä takertua yksittäisiin mittaustuloksiin. Siksi toisekseen, tuossa Ilta Sanomien jutussahan toteaa meteorologi Hannu Valta että: ”maksimiennätyksiä on rikkoutunut tänä kesänä muutenkin”. Eli ei ole edes kyse mistään kesän 2019 yksittäisestä lämpöennätyksestäkään, kuten Itsenäisyysmies kirjoituksessaan esittää.

  4. nimimerkille Juhannimi haluaisin tuoda esille, että nuo lukuarvot lämpötiloista olivat vain taustoitusta, jutun ydin oli noiden jälkeen, siis havainnot luonnosta,

    otan mielellään asiantuntevia lausuntoja ja tietoutta aiheesta vastaan, ..

  5. Sain jutusta sellaisen käsityksen, että näillä havainnoilla Lapin puustosta olisi yritetty osoittaa sama kuin tuolla virheellisellä alustuksella eli että Suomen ilmasto ei olisikaan lämmennyt. Suomen vuosittaiset keskilämpötilat tiedetään 1800- luvun puolivälistä alkaen melko tarkasti, siitäkin nähdään selvä lämpenemisen trendi nykypäivään. Lisäksi Suomen luonnossa tämä lämpeneminen näkyy selvästi myös esim. pohjoisten lintulajien vetäytymisenä yhä pohjoisemmaksi kuten myös uusien eteläisten lajien saapumisena pesimälajistoomme. Näin ollen kannattaa ehkä miettiä myös niitä muita mahdollisia selittäviä tekijöitä tuohon Lapin puustoon liittyvään, sinänsä mielenkiintoiseen kysymykseen.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.