Tarvitseeko vauhdin antamiseen kiikussa korkeakoulutuksen?

1

Tarvitsee. Aivan ehdottomasti tarvitsee, ilman minkäänlaista huumorin häivää. Kerron syyt.

Palataan aluksi ajassa reilusti taaksepäin. Ei tarvitse mennä kovinkaan kauas historiassa, kun lapsia vietiin leikkimään puistoihin, joissa “puistotädit” katsoivat lasten perään sen verran, etteivät lapset karanneet tai teloneet itseään pahasti.

Sana tarha viittaa tarhaukseen eli aitaamiseen. Kun lapsen vie “tarhaan”, se tarkoittaa ikään kuin aidattua ja jokseenkin turvallista paikkaa. Mutta kun lapsen vie päiväkotiin, se on kaikkea muuta kuin tuollainen “tarha”, se on varhaiskasvatusta. Ja hyvä niin!

Maailman mallimaa

Suomi on pienistä notkahteiluista huolimatta maailman kärkea ja Euroopan eliittiä Pisa-tutkimuksissa, jotka mittaavat koululaisten oppimista. Siitä pitää kiittää koko koulutusjärjestelmäämme päiväkodista yliopistoon. Ei tarvitse olla Sherlock ymmärtääkseen, että tuon rakennelman kantava voima ovat hyvät ja motivoituneet opettajat, jotka pääsevät opettamaan lapsia (sopivan löyhän opetussuunnitelman puitteissa) parhaaksi katsomallaan tavalla.

Luokanopettajia arvostetaan Suomessa, ja he saavat maailman mittakaavassa erinomaista opetusta opettajilta, jotka ovat joka päivä tekemisissä kasvatustieteen huippututkimuksen parissa.

Aivan yhtä hyvin ei ymmärretä (tai ehkä kaikilta osin edes tiedetä), että samoissa tiedekunnissa koulutetaan myös varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka voivat kasvatustieteen kandidaateiksi valmistuttuaan käyttää titteliä lastentarhanopettaja. Heitä pitäisi ihannetilanteessa olla varhaiskasvatuslain mukaan mutkat suoristaen joka kolmannes päiväkodin henkikökunnasta, paitsi esitopetuksessa, jossa kaksi kolmesta aikuisesta pitäisi olla lastentarhanopettajia.

Pätevä lastentarhanopettaja on lisäksi varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan erikoistunut ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sosionomi, ja esiopetusta voi antaa myös luokanopettajan pätevyydellä.

Ennenkin pärjättiin

Tässä vaiheessa joku viittaa ja sanoo, että “humpuukia, ennenkin ovat kouluttamattomat ihmiset hoitaneet lapset, ja aivan hyviä meistä tuli”. Tosiaan ennen pärjättiin myös maanteillä ilman turvavöitä ja yleistä nopeusrajoitusta, ja läheskään kaikki eivät kuolleet! Itse ainakin silti toivoisin, että toivisimme lastemme tulevaisuudelta muutakin kuin (vähän karrikoiden) selviämistä hengissä.

Toisaalta minullakin on aivan mahtavia kokemuksia omien lapsien kohdalla myös kasvatuksen ammattilaisesta, jolla ei ollut korkeakoulutusta. Eikä olisi toki järkevääkään, että päiväkotiryhmissä jokaisen pitäisi olla yliopistokoulutettu. Sylin ja haliin antamiseen ei korkeakoulutusta tarvita. Tutkimukset todistavat kuitenkin, että hyvin suunniteltu varhaiskasvatus antaa lapsille keskimäärin parhaan mahdollisen vauhdin kohti koulua.

Ammattilainen osaa paremmin

Mitä lisäarvoa varhaiskasvatuksen ammattilaiset siis käytännössä lasten maailmaan antavat? Mutkat suoristaen päiväkodeissa lapset oppivat kouluvalmiiksi. Ammattilainen ymmärtää, milloin lasten kannattaa antaa setviä riita keskenään, ja milloin pitää mennä väliin, ja miten riita ratkaistaan niin, että ensi kerralla todennäköisemmin riita ratkeaa itsestään. Ammattilainen tietää, milloin apuun tarvitaan erityisopettajaa tai puheterapeuttia. Ammattilainen osaa soveltaa päiväkodin päivärytmin sellaiseksi, että se tarjoaa lapsille sopivassa suhteessa kielitaitoja, matemaattisia taitoja, kädentaitoja, liikuntaa ja mitä kaikkea.

Ammattilaiset osaavat tämän kaiken paremmin kuin me vanhemmat, jotka tietenkin rakastamme lapsiamme yli kaiken, ja mitä todennäköisimmin yritämme olla parhaita mahdollisia versioita itsestämme, kun kasvatamme lapsiamme. Heidät on siihen ensin melko suuresta joukosta valittu opiskelemaan, ja sen jälkeen täsmäkoulutettu maailman parhaan tutkimuksen pohjalta. On aidosti naiivia kuvitella, että “kurahousujen pukemiseen tai vauhdin antamiseen kiikussa” ei tarvita korkeakoulututkintoa.

Jos me haluamme, että lapsemme pärjäävät ensin Pisa-tuloksissa ja myöhemmin työelämässä mahdollisimman hyvin, meidän kannattaa arvostaa varhaiskasvatusta ja varhaiskasvattajia. Muuten systeemi sakkaa, ja hukka perii.

Kartelli

Kaiken tämän valossa on suorastaan uskomatonta, että kunnissa näiden ammattilaisten osaamiselle ei nähdä riittävän isoa arvoa. Julkisuudessa kohistiin kuukauden alkupuoliskolla kuntien päätöksestä pitää lastentarhanopettajien palkkaa väkisellä työehtosopimusten minimitasolla. Puhuttiin siis käytännössä palkkakartellista.

Asia on toki epäreilua lastentarhanopettajille, jotka saavat jo muutenkin varsin pientä korvausta työstään. Ennen kaikkea se on kuitenkin huolestuttava merkki siitä, että kunnissa ei nähtävästi osata nähdä tulevaisuushoristonttia kahta päivää pidemmälle.

Maalaisjärkikin tietenkin sanoo, että naapurin monitaitoista veikkoa ei voi laittaa terveyskeskuslääkärin paikalle arvaamaan edes päiväksi. Lain puolesta päiväkodin lastentarhanopettajaksi hänet voi kuitenkin laittaa, jos kilpailua paikasta ei ole.

Ja toki järkikin sanoo, että pakko siellä päiväkodissa on aina jonkun porukan lapsia hoitaa ja (ainakin yrittää) kasvattaa. On silti sääli, jos kunnissa ei edes yritetä saada parhaita mahdollisia.

Lisätty 18.3. kello 8.20 tarkennus lastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimuksista.

JAA

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.