Onnea vaan Suomi, vaikka onko tuossa nyt sitten kuitenkaan niin suurta aihetta juhlia?

0

Ilman pienintäkään sarkasmin häivää uskon, että osa Suomen menestystarinaa liittyy elämänasenteeseemme, jolle myös itse naureskelemme.

Ei minua varten tarvii keittää, sanomme, vaikka kahvihammasta kolottaisi ihan tosissaan. Kun jokin instanssi toteaa Suomen olevan maailman paras maa jollain mittarilla, käymme ensin tarkistamassa varuilta, oliko mittaavalla taholla sattunut mittausvirhe. Jos ei ollut, toteamma, että tilastot valehtelevat. Jos Pisa-tulokset heittävät pari sijaa alaspäin, se on järkyttävä pudotus ja kriisi.

Kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden ensimmäistä kertaa vuonna 1995, juhimme sitä pari päivää kuin lottovoittoa, mutta sittemmin olemme muistaneet lisätä sivulauseeseen, että eihän Suomi toki silloin maailman paras jääkiekkomaa ollut –  NHL-pelaajat kun loistivat turnauksesta pitkälti poissaolollaan.

Nokian matkapuhelinten suunnittelun ja valmistuksen herruus oli todellisuudessa aivan mieletön menestystarina. 5,5 miljoonan asukkaan valtiosta nousi maailman johtava matkapuhelinten valmistaja moneksi vuodeksi, ja yhtiön arvo kipusi yli 200 miljardiin euroon. Mutta sen sijaan, että muistaisimme Nokian noin, muistamme sen yhtiönä, joka kompastui insinöörimäisyyteensä, sössi kaiken ja hävisi taistelun yhdelle amerikkalaiselle ja muutamalle itämaiselle puulaakille.

Tilastot puhuvat puolestaan

Faktahan on, että Suomi on aivan järkyttävän monella mittarilla joko paras tai melkein paras maa, kun asiaa kysytään puolueettomilta mittaajilta, joilla ei ole suuria intressejä manipuloida tuloksia. Se on:

Maailman vakain
Maailman vapain.
Suomalaisilla on eniten henkilökohtaista vapautta.
Täällä on vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta.
Täällä on riippumattomin oikeuslaitos.
Suomen pankit ovat maailman vakaimmat.

Eihän näitä kaikkia edes jaksa luetella, eikä kakkos- tai kolmossijoja tietenkään edes lasketa. Joku vielä luulee, että olen tässä tekemässä numeroa isänmaastani. No sanotaan nyt vielä yksi fakta, joka niputtaa asioita melko hyvin.

Inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa Suomi on pitänyt kärkisijaa vuosikaudet.

Ei nyt päästetä itseämme pöhöttymään

Mutta kuten todettua, uskon vakaasti siihen, että yksi Suomen menestystekijä on siinä, ettemme ymmärttä tai halua uskoa Suomen olevan niin hyvä kuin se on. Se saa meidät ponnistelemaan kovemmin. Yritysmaailmasta (ja varmasti Nokiankin esimerkistä) tiedetään, että pöhöttyminen uhkaa, jos jää hetkeksikään kehräämään omaa erinomaisuuttaan.

Niin että onnea vaan satavuotias Suomi, suomalaiset ja Suomessa asuvat, jotka olemme yhtä kuin Suomi. Pysykäämme yhtä pessimistisinä seuraavatkin sata vuotta! Ja uskokaamme, että vähintään norjalaiset ja ruotsalaiset ovat kaikessa meitä parempia!

Voihan tuota silti satavuotiaan Suomen kunniaksi nilkkakupin kahvia juoda, kunhan muistaa että Ruotsin ikä on monin verroin komeampi. Jos siis sumppia on jäänyt yli, ei kannata asiasta tehden keittää!

Ei kannata tehdä itsestä numeroa!

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.