Salaintrovertti

1

Sosiaalisena ihmisenä ja ryhmätöissä viihtyneenä olen olettanut olevani puhdasoppinen ekstrovertti. Kolmas etätyöviikko on menossa ja voin vallan mainiosti! Viihdyn itsekseni. Toki välillä on mukava kysyä työkavereilta, miten jokin asia hoidetaan, mutta sekin tarve täyttyy sähköisesti. Olen kuitenkin iloinen, kun olen pikaisesti tavannut jonkun, huomaan kaivanneeni heitä.

Monille aloille etätyö sopii erinomaisesti; tietokone, videoneuvottelut ja puhelin riittävät työkaluiksi. Näin minullakin toimii pääsääntöisesti. Sovitut palaverit Teamsilla, zoomilla yms. rytmittävät päivää ja muun työn voi tehdä oman aikataulunsa mukaan. Voi ottaa vaikka päiväunet ja jatkaa työtä illemmalla. Kahden aikuisen perheessä ei tarvitse ajatella lasten tarpeita. Myönnän, tämä on helpompi tilanne kuin monella muulla.

Oman päivärytmin rakentaminen sopii minulle. Toki nousen samaan aikaan, kuin normaalistikin ja aloitan työt. Tarvitsen päivääni rytmiä, koska perusluonteeltani olen kovinkin mukavuudenhaluinen ja haluan päättää tekemisistäni itse. Tämä vapaudentunne on kuitenkin huumaavaa. Väitän, että saan jopa enemmän aikaiseksi, kuin toisten määrittäessä töitäni. Onko yrittäjyyden siemen itänyt vai mistä on kysymys?

Ulospäinsuuntautuneena kaipaan  keskusteluja ja minulla on tarve kuulua ryhmään. Näinhän meillä kaikilla on jollain tasolla. Olen mielelläni luomassa yhteisöllisyyttä, yhteistä tekemistä ja hyvää toisille. Tästä pidän oikeasti. Koronakaranteeni onkin yllättänyt minut, nautin yksinäisyydestä. Tunnistan tarpeeni paeta mökille, mutta olen sen luullut liittyvän hiljaisuuden ja luonnon kaipuuseen hektisen työelämän vastapainoksi. Toki näinkin, mutta myös kerrostalokodissamme tunnen voimaantumista yksin työskennellessäni. Onko siis niin, että sisäinen introverttius on vahvistunut? Vai olenko sulkenut tämän puolen itsestäni pois? Olen elänyt työelämäni suorittamisen yhteiskunnassa, jossa on ollut etua vuorovaikutustaidoista, rohkeudesta, kiireestä ja ainaisesta läsnäolosta. Työelämä on toteutunut ylikierroksilla. Nyt eläkeiän kynnyksellä uskallan toimia jo enemmän omien tarpeitteni mukaisesti ja kuunnella itseäni ja jaksamistani. Nyt vasta.

Koronan jälkeinen työelämä tulee muuttumaan. Toivottavasti kellokortit jäävät pois.  Työnantajilta toivon kiinnostusta siihen, mitä saadaan työajalla aikaiseksi ennemmin kuin siihen, että täyttyvätkö kaikki työajan minuutit. Sama myös toisinpäin. Työntekijöiltä etätyö edellyttää vastuullisuutta, se on työ- ei vapaapäivä. Pelisääntöjä luomalla ja uusimalla saadaan ihmisten osaaminen paremmin työelämän käyttöön ja toisaalta työnteko ei ole työpaikalla olemisen itseisarvo, vaan työn tuloksen esille saamisen, osaamisen ja suunnitelmallisuuden tulee nousta arvokkaaksi asiaksi työstä raportoitaessa. Nyt tarkoitan siis töitä, joita voi tehdä etänä. Autoa ei ajeta eikä hoitotyötä tehdä etänä.

Työntekijöiden erilaisuuden hyödyntäminen ja työntekemisen monimuotoisuuden mahdollistaminen ovat entistä ajankohtaisempia asioita töitä organisoitaessa.

 

 

 

 

JAA

1 KOMMENTTI

  1. Luulenpa myös,että Katri on salaintrovertti.Todellisuudessa hän on kuitenkin varmaankin ekstrovertti.