Oulun talous kuntoon!

1

Tulin Oulun kunnallispolitiikkaan vuoden 2012 lopussa. Pari kautta olin ollut Kempeleen valtuustossa ja sieltä katseltiin, miten suuri Oulu porskuttaa ja kaikki näytti menevän mallikkaasti. Valtuustokausi alkoi aikana, jolloin oli niputettu viisi kuntaa yhdeksi uudeksi Ouluksi. Väkiluku oli noussut pariin sataan tuhanteen. 50 000 ihmistä oli tullut liittyneistä kunnista ja Oulusta tuli osa poronhoitoaluetta. Nokia oli romahtanut ja sitä myöten myös Oulun yhteisöverotulot vähentyneet.
Enää Oulu ei näyttänytkään niin upealta. Epäsuhta liittyneissä kunnissa oli tosi hurja. Oulussa oli ollut 150 000 asukasta ja Yli-Iissä 2000. Tämä näkyi myös palveluiden järjestämisessä.
Nyt Oulussa mietitään miten tasapainotetaan talous. Velka on kasvanut, mutta on suurin piirtein hallinnassa. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattaessa oikeastaan ihan kohtuullinen. Velka ei sinänsä kunnissa olekaan ratkaiseva, vaan maksettava korko. Kunnat maksavat velkojaan pois sillon kun on varaa ja ottavat sitä silloin kun on tarve. Velkaa ei kuitenkaan kannata hamuta, koska korkojen noustessa voidaan olla ihmeissään.
Aikoinaan Oululla ei ollut velkaa ja rahaa tuli ovista sekä ikkunoista. Tuolloin viisaasti perustettiin osakesalkku ja sijoitettiin sitä tuottoisasti.
Salkku jäi, vaikka nyt sitä ei tarvittaisi. Sitä ei ole myöskään onnistuttu hoitamaan tuottoisasti, oikeastaan päinvastoin. Nyt vielä hyvänä päivänä siitä olisi päästävä eroon. Se on helposti realisoitavissa, jolla voitaisiin maksaa velkaa pois. Huonona päivänä sen arvo saattaa olla 0€.
Kunnan tehtävä on tuottaa palveluita kuntalaisille. Siihen se tarvitsee paljon tiloja: kouluja, terveydenhoitopaikkoja, kirjastoja, virastoja jne.. Niitä kunnan ei kuitenkaan tarvitse itse omistaa. Se voi olla vuokratiloissa. Usein isot yritykset eivät omista tiloja, vaan käyttävät rahat tuottavammin ja ovat siten vuokratiloissa. Oulun kaupungilla on valtava kiinteistömassa. Pahaksi onneksi sillä on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joiden saneeraus on haasteellista ja muuntelumahdollisuudet ovat rajalliset. Niiden kunnostus on noin 1,5 kertaa kalliimpaa kuin vastaavan uuden rakentaminen. Kaupungin pitäisi luopua tiloistaan ja vapauttaa rahat käyttötalouteen. Olisi parempi, että arvokohteet kunnostetaan yksityisellä rahalla kuin kuntalaisten verorahoilla.
Kuntaliitos antoi viiden vuoden irtisanomissuojan työntekijöille. Uudessa Oulussa oli yli 13 000 työntekijää, nyt heitä on reilu 11 000. Vähentyminen on tapahtunut luonnollisen poistuman vuoksi. Osa on eläköitynyt tai lähtenyt muihin hommiin. Päälliköitä liitoksessa tupsahti melkoinen liuta. Homma ei kuitenkaan tainnut tehostua, pikemminkin päinvastoin. Arvelin alettavan hyvissä ajoin ennen irtisanomissuoja-ajan umpeutumista valmistelemaan ”normaalimpaa” aikaa. Mitään ei kuitenkaan näytä tapahtuvan. Johtajia ja päälliköitä valitaan jatkuvasti lisää.
Ouluun tarvitaan ulkopuolinen selvitysmies, joka näyttää mahdolliselta. Hänen tehtävänä tulee katsoa kokonaisuutta. Mitään osa-aluetta ei tule jättää tutkimatta. On käännettävä jokainen kivi. Olen vakuuttunut, ettei sellaista sektoria olekaan, jossa ei löydetä tehostamisen tarvetta.
Kaupungin taloutta ei laiteta kuntoon pelkästään kuluja karsimalla. On pystyttävä lisäämään myös tuloja. Tässä ottaisin mallia yrtitystoiminnasta. Yritys asettaa tavoitteen toiminnastaan. Sen jälkeen se alkaa toimimaan tavoitteen saavuttamiseksi. Kaupungilla se tavoite voisi olla väkilukutavoite. Voitaisiin ottaa tavoitteeksi, että Oulussa on asukkaita vuonna 2040  300 000. Tavoitteen asettamisen jälkeen kaikkien toimien pitää tähdätä tavoitteen saavuttamiseksi. Mitä ne toimet voisivat olla? Ensin on tehtävä tämä kaupunki ihmisille tavoittelemisen arvoiseksi, sellaiseksi, jossa on hyvä asua ja elää. Sen jälkeen kaupunki tulee tehdä yrityksille houkuttelevaksi, jotta tänne kannattaa perustaa ja tuoda yritykset.
Oululla on kaikki edellytykset saavuttaa tavoitteensa. On vain ryhdyttävä toimeen.

JAA

1 KOMMENTTI

  1. Oulussa on hyvä asua ja elää; on hyvät palvelut, erittäin kohtuulliset asumiskulut, viihtyisä kaupunkiympäristö ja luontoa ympärillä. Sen sijaan tarvitaan töitä! Oulun talous ei ratkaistu sillä, että henkilöstö vähenee, voi käydä jopa päinvastoin, ja huom. ne päällikötkin tekevät oikeita töitä, usein myös kahden, kolmen eläkkeelle lähteneen…Ratkaisun on löydyttävä palveluverkosta, nyt kun koululaistenkin määrä on alkanut vähetä alhaisen syntyvyyden vuoksi.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.