Kuka tuntee yrittäjän?

0

Jokin aika sitten tapasin vanhan tuttavani, eläkkeellä olevan kanttorin, joka tuntui vielä säkenöivän virtaa. Hän kysyi, että mitä lapsistani on tullut. Kerroin hänelle, etteivät ilmeisesti ole yrittäjäperheessä kasvamista kokeneet kovin kielteisenä, koska suurin osa on yrittäjiä. Tuo koko työikänsä kirkon virassa ollut huudahti: onpa hienoa, että ovat alkaneet yrittäjiksi! Ilman yrittäjiä ei olisi mitään!

Ihmettelin, miten selkeänä kuva yrittämisen tarpeellisuudesta oli virkamiehellä. Hän jatkoi vielä, että jos ei olisi yrityksiä ja sen työntekijöitä, ei olisi myös verotuloja ylläpitämässä palveluita. Se on oikeastaan itsestäänselvyys. Kuitenkaan sen täydellinen sisäistäminen ei ole itsestäänselvyys. Mikäli se olisi, toimittaisiin monissa asioissa toisin. Silloin alettaisiin innolla katsoa sopivia paikkoja tilojaan etsiville yrityksille. Kun kuullaan, että joku haaveilee yrityksen perustamisesta, alettaisiin välittömästi apuna etsimään ratkaisuja, miten tuo yritys saadaan perustettua ja oltaisiin helpottamassa byrokratian kiemuroiden selvittämisessä. Koska olen ollut yrittäjänä vuodesta 1982 ja touhunnut lukuisien yrittäjien kanssa, uskon tuntevani yrittäjien mielenmaisemaa. Yleensä he ovat kehittäjiä ja tekijöitä, joille paperien pyörittäminen ei ole kaikkein kiinnostavinta hommaa.

Yrittäjäksi ryhtymisen kynnys on monelle korkea. Yrittäminen kiinnostaisi, mutta puuttuu rohkeutta aloittaa. On monenlaisia esteitä. Kuulen yleensä suurimpana esteenä olevan rahanpuutteen. Saattaa puuttua myös riskinottokykyä. Epäonnistumisen pelko estää ryhtymästä oman firman perustajaksi.

Uusia yrittäjiä ja yrityksiä tarvitaan. Asenneilmastoa, joka on oikeasti yritysmyönteistä tarvitaan. Yritysten ja yrittäjien kuuluu menestyä, mutta joskus saattaa myös epäonnistua. Pitäisi olla mahdollisuus aloittaa uudelleen.

Tarvitaan kasvuhakuisia firmoja. Sellaisia, jotka eivät aseta rajoitteita kasvulle. Johtaja itse ei aina pysy kasvuvauhdissa mukana. Nuorena yrittäjänä sain neuvon tilitoimiston johtajalta. Hän sanoi, etteivät työntekijät tee välttämättä samalla intohimolla töitä kuin minä, he ovat ”vain” töissä. Se oli aluksi minulle vaikea käsittää. Kasvuunkin saatetaan tarvita oikeanlaista ulkopuolista tukea. Yrityksellä pitää olla mahdollisuus kasvaa yhden henkilön pajasta vaikka sadantuhannen työntekijän jättiläiseksi. Maailmalla on paljon menestystarinoita, jotka ovat alkaneet pienestä autotallipajasta kasvaen miljardiyritykseksi. Miksei se olisi mahdollista Suomessakin?

Muuten, kaikkien ei tarvitse alkaa liikemiehiksi tai -naisiksi, eikä oikeastaan pidäkään. Tarvitaan heitä, jotka tekevät yritysten työt ja tarvitaan virkamiehiä, jotka hoitavat viranomaisille kuuluvat tehtävät, tarvitaan opettajat, jotka opettavat elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Jokaisen tehtävä on arvokas.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.