Kouluihin yrittäjäkasvatuksen lisäksi tukea kuinka olla aktiivinen kansalainen

1

Nykyään kouluissa opetetaan yrittäjyyttä. Monissa lukioissa on erityisiä yrittäjälinjoja, joissa opitaan yrityksen perustamista, markkinointia, verkostoitumista ja projektinhallintaa. Yrittäjyys on saatu nuorista kuulostamaan hienolta ja hauskalta. Sitähän se voi myös olla, jos löytää sen hyvän liikeidean.

Nuorista kuitenkin halutaan kasvavan vastuullisia, oma-aloitteisia ihmisiä, joilla on elämänhallinta kunnossa. Yrittäjälinjoilla oppii myös esiintymistä ja johtamista.

Tuollaisia taitojahan kaikki nuoret tarvitsevat. Ei vain yrittäjyydestä haaveilevat yksilöt.

Ennen vanhaan peruskoulussa oli oppiaine nimeltä kansalaistaito vuoteen 2000 saakka. Se liittyi toimimiseen yhteiskunnan jäsenenä ja omien asioiden hoitamiseen.  Kansalaistaidossa opetettiin kaikenlaista hyödyllistä, jotta nuori tulisi toimeen koulun jälkeen. Nykyäänkin on olemassa yhteiskuntaoppi, mutta se ei selvästikään riitä riittävien kansalaistaitojen saavuttamiseen. Kyllä vanhempien pitää opettaa nykyään lapsensa kuinka verotoimiston tai te-toimiston kanssa asioidaan. Vanhempien ohjaus ja huolehtiminen ei lopu, kun nuori täyttää 18 vuotta.  Kodin mallin mukaan opitaan äänestämään tai olemaan äänestämättä. Kotona voidaan nähdä kuinka eri järjestöissä toimitaan, jos vanhemmat vaikkapa ovat jonkin yhdistyksen aktiivisia jäseniä.

Nyt tiettyjä kansalaistaitoja opetetaan jollain tavalla ehkä juuri noissa yrittäjälinjoilla, mutta tarvittaisiin myös lisäoppeja, jotta kaikki nuoret saisivat perusvalmiudet selvitä maailmassa, jos omat vanhemmat eivät  syystä tai toisesta voi auttaa. Ammattioppilaitoksista kuulee hyvin usein puhetta, etteivät kaikki peruskoulusta tulleet nuoret osaa edes käytännön perusasioita ja opettajien aika menee opetettaessa sellaisia asioita, jotka olisi pitänyt oppia jo peruskoulussa. Toisaalta on myös todella taitavia nuoria. Mutta apua tarvitsevien määrä on lisääntynyt.

Kansalaistaito pitäisi uudistaa nykyaikaan. Me tarvitsemme aktiivisia ja osaavia kansalaisia tulevaisuudessakin. Nuorille tulee tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Osallisuuden kokemukset, yhteiset projektit ja vahva tunne, että omalla aktiivisuudella on merkitystä, luovat toivoa ja voimaa.  Myös nuorisovaltuustoille pitää antaa suurempi merkitys. Heidät pitää kutsua yhtä lailla valtuustoseminaareihin mukaan kehittämään kuntien ja kaupunkien asioita.

Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamiseen tarvitaan tukea.

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas Oulun vaalipiirissä.

JAA

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.