Miten saada työttömät ja työpaikat kohtaamaan?

0

Eri puolilla Suomea koetaan tällä hetkellä yhtäaikaista suhteellisen korkeaa työttömyyttä ja työvoimapulaa, eli kärsitään niin sanotusta kohtaanto-ongelmasta.

Kohtaanto-ongelmaan ei ole yhtä ratkaisua, mutta sen lievittämiseksi tarvitaan päämäärätietoisia toimenpiteitä. Joidenkin työttömien kohdalla tarvitaan kuntoutusta ja tukitoimenpiteitä työmarkkinoille palaamiseksi, toisten kohdalla alueellisen työvoimaliikkuvuuden tukeminen voi auttaa, monet taas tarvitsevat osaamisen ja ammattitaidon päivitystä. Osa työttömistä on tosiasiallisesti työkyvyttömiä ja ansaitsisivat päästä eläkkeelle. Osassa avoimista työpaikoista palkka ja työehdot ovat niin huonot, ettei tekijöitä löydy. Siinä tilanteessa työnantajan pitää tarkastella tarjottuja työehtoja.

Kohtaanto-ongelman merkittävä syy on se, ettei työttömien työnhakijoiden osaaminen vastaa työmarkkinoilla tarvittavaa pätevyyttä ja osaamista. Tähän ei auta työttömien kepittäminen aktiivimallilla, vaan tarvitaan aikuisten uudelleen-, muunto-, ja täydennyskoulutusta. Tarve aikuisten koulutukseen vain kasvaa tulevaisuudessa, kun kiihtyvä globalisaatio, digitalisaatio ja automatisaatio muuttaa työtä ja tuotantoa.

Tarvitaan koulutusjärjestelmän päivittämistä. Koulutusjärjestelmää täytyy joustavoittaa siten, että aikuisten uudelleen- ja täydennyskoulutus on joustavaa ja jatkuvaa. Kokonaisten tutkintojen lisäksi tulee olla tarjolla erilaisia osatutkintoja ja osaamismoduuleita.

Järjestelmän lisäksi myös asenteita tulee päivittää. Työntekijöiden on asennoiduttava siten, että koulutus ei ole vain nuoruuden asia, vaan osaamista täytyy päivittää työuran varrella ja alaa voi joutua jossain vaiheessa vaihtamaan. Työnantajien on asennoiduttava siten, että henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti, opiskeluun työn rinnalla kannustetaan, töihin otetaan ihmisiä myös oppimaan ja myös vanhempia uudelleenkouluttautuneita rekrytoidaan.

Yksi aikuiskoulutuksen piirre Suomessa on kasaantuminen, eli aikuiskoulutukseen osallistuvat herkemmin ne, joilla on jo korkea pohjakoulutus. Myös sukupuolten välinen ero koulutukseen osallistumisessa on kansainvälisesti vertailtuna suuri, eli naiset osallistuvat koulutukseen huomattavasti miehiä useammin. Yksi iso aikuiskoulutuksen haaste onkin, miten saadaan duunarimiehet osallistumaan tarpeenmukaiseen uudelleen- ja täydennyskoulutukseen.

Oulun kauppakamari julkaisi juuri selvityksen, jossa kartoitettiin Oulun alueen ICT-yritysten osaaja- ja osaamistarpeita vuosille 2018–2022. Tulokset kertovat voimakkaasta osaajatarpeesta, jonka ovat luoneet alueen vahva ICT-yrityskanta. Selvityksen mukaan Oulun seudulla rekrytoitiin vuonna 2017 noin 1100 henkeä ICT-alalle. Kuluvana vuonna arvio määrästä on sama. Yritysten näkemysten pohjalta vuosien 2019–2020 kuluessa Oulun seudulla tehdään arviolta yhteensä noin 1800 rekrytointia. 1800 henkilön tarve vastaa noin 12 prosenttia Oulun alueen ICT-yritysten henkilöstöstä.

Tilanne on perusluonteeltaan positiivinen, mutta ratkaiseva kysymys kuuluukin, miten hyvin alan koulutus pystyy vastaamaan nopeasti kasvaneeseen osaajatarpeeseen. Alueen oppilaitosten vuosittainen sisäänotto ei kata työvoimatarvetta, joten on tarvetta lisätä sekä tutkintomuotoisen koulutuksen sisäänottoa, että täydennys- ja muuntokoulutusta, sekä houkutella osaavaa työvoimaa muualta Suomesta ja ulkomailta.

Yksi ongelman aiheuttaja on, että oppilaitosten rahoitusjärjestelmän kriteerit ovat edelleen hyvin tutkintopohjaisia. Olisikin tarvetta kehittää rahoitusta tukemaan paremmin avoimen oppimisen ja moduulipohjaisen oppimisen edellytyksiä. Oulun ammattikorkeakoululle ei myöskään ole opetusministeriön toimesta annettu riittävästi resursseja toteuttaa koulutusta, johon olisi tarvetta, halua ja kykyä. Esimerkiksi ICT-muuntokoulutukseen on myönnetty vain kahdeksan koulutuspaikkaa.

Samaan aikaan kun tarve eri alojen aikuiskoulutukselle on kasvava, on määrärahojen riittävyyden kanssa suuria ongelmia. Esimerkiksi Oulun seudun koulutuskuntayhtymä joutui kevään yt-neuvottelujen lopputuloksena vähentämään 53 henkilöä. Merkittävinä tekijöinä yt-prosessin taustalla olivat työvoimakoulutusten ennakoitua heikompi toteutuminen ja ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset.

ICT-ala ei ole ainoa osaajapulan edessä oleva ala, eikä Oulun seutu ole yksin asian kanssa. Vastaavaa kohtaanto-ongelmaa esiintyy myös muilla alueille ja aloilla. Tarve aikuisten koulutukselle on akuutti ja kasvava. Asia on tärkeä ja yhteinen, ja jätinkin aiheesta kirjallisen kysymyksen opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasosen vastattavaksi.

Aikuiskoulutus tarvitsee väistämättä enemmän määrärahoja, jotta volyymia voidaan kasvattaa, sekä toimintatapojen uudistamista, jotta koulutusta voidaan järjestää entistä joustavammin ja räätälöidymmin. Lisäksi on pidettävä huolta opiskelun aikaisesta toimeentulosta. Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella on viime vuosina onneksi lisääntynyt, mutta työttömänä opiskelua pitäisi edelleen helpottaa ja joustavoittaa.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.