Muutama sana abortista

3

Enpä olisi viisitoista vuotta sitten teininä arvannut, että abortista keskustellaan yhä Suomessa ja Euroopassa vuonna 2018. Nuorena pidin aborttioikeutta itsestään selvänä oikeutena, enkä osannut kuvitella, että se haluttaisiin ottaa pois.

Minulle on kuitenkin valjennut, että kehitys ei automaattisesti kehity ja yhä on monia tahoja, jotka haluavat heikentää naisten oikeuksia. Jotkut tekevät populistista politiikkaansa naisten kehoilla ja ääriuskonnolliset tahot vastustavat naisten oikeuksia hengellisin argumentein.

Suomessa abortti on sallittu, joskin lainsäädännöllä eri tavoin rajattu. Myös Suomessa on tahoja, jotka haluavat kieltää abortin. Suomen ulkoministeri Soini on profiloitunut abortin vastustajana. Viime päivinä on kohistu siitä, että ulkoministeri osallistui Kanadan virkamatkan yhteydessä aborttia vastustavaan tapahtumaan. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, myös ulkoministerillä. Mutta ulkoministeri ei virkamatkallaan edusta itseään, vaan Suomen valtiota diplomaattistatuksen suojissa.

Erityisen moitittavaksi ulkoministerin toiminnan tekee se, että Suomen ulko- ja kehityspolitiikan lähtökohtana on ihmisoikeusperusteisuus. Ihmisoikeuspolitiikkaamme kuuluu keskeisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien, mukaan lukien seksuaalioikeuksien, edistäminen maailmanlaajuisesti. Suomi on pyrkinyt maailmalla profiloitumaan naisten oikeuksien edistäjänä.

On siis käsittämätöntä, että Suomen ulkoministeri toimii Suomen virallista ulkopoliittista linjaa vastaan. Ulkoministeri ei koskaan edusta vain itseään. Ulkoministeri edustaa Suomen ulkopoliittista linjaa. Tai ainakin hänen tulisi edustaa.

Suomea tarvitaan maailmanpolitiikassa puhumaan seksuaalioikeuksien puolesta, sillä naisten oikeudet ja seksuaalioikeudet ovat maailmalla nyt vastatuulessa. USA:n presidentti Trumpin ensimmäisiä päätöksiä presidenttinä oli leikata USA:n tuki seksuaaliterveyttä kehitysmaissa edistäviltä järjestöiltä. Päätös tarkoittaa, että miljoonat kehitysmaiden naiset jäävät ilman tarvitsemiaan seksuaaliterveyspalveluita. Päätös tarkoittaa, että maailmassa on taas lisää ei-toivottuja raskauksia, lisää turvattomia abortteja, lisää äitiys- ja imeväiskuolemia. On huomattava, että arviolta yli 200 miljoonaa naista ei saa tarvitsemiaan ehkäisypalveluja. On selvää, että puutteet ehkäisyn saatavuudessa myös kiihdyttää väestönkasvua globaalisti.

Aborttioikeus on keskeinen osa naisten oikeuksia. Ilman aborttioikeutta ei toteudu ihmisen oikeus päättää omasta kehostaan tai oikeus terveyteen. Kukaan ei tee aborttia mielellään tai kevein mielin. Siihen päädytään, kun ehkäisy on pettänyt eikä lapsi ole toivottu, kun raskaus on seurausta raiskauksesta tai hyväksikäytöstä, kun raskaus uhkaa naisen terveyttä, kun sikiö on vakavasti vammainen, tai kun vanhemmat ovat kykenemättömiä huolehtimaan mahdollisesta jälkikasvusta. Jokainen lapsi ansaitsee olla toivottu ja jokaisella naisella tulee olla oikeus päättää omasta lapsiluvustaan.

Kun puhutaan abortista, on hyvä muistaa, että aborttien kieltäminen ei lopeta abortteja. Se ainoastaan painaa ne maan alle ja tekee niistä turvattomia. Abortteja tehdään myös yhteiskunnissa, joissa se on kiellettyä. Abortteja tekevät puoskarit tai se tehdään netistä tilatuilla aborttipillereillä ja monet naiset kuolevat tai sairastuvat turvattomien aborttien seurauksena.

Aborttien ehkäiseminen tulee olla politiikan tavoitteena. Abortit eivät kuitenkaan lopu niitä kieltämällä. Paras tapa vähentää abortteja on antaa kaikille laadukasta seksuaalikasvatusta ja tarvitseville ehkäisyvälineitä. Suomessa aborttien määrä on vähentynyt juuri seksuaalikasvatuksen ja ehkäisypalveluiden ansiosta. Erityisesti niissä kunnissa, joissa nuorille alle 25-vuotiaille on tarjottu maksutonta ehkäisyä, on aborttien määrä saatu vähenemään paljon. Olenkin ehdottanut lakialoitteella, että nuorten maksuton ehkäisy laajennettaisiin koko Suomeen. Olen myös ehdottanut, että tämä kustannusneutraali käytäntö otettaisiin käyttöön Oulussa. Valitettavasti aloitteeni eivät ole vielä edenneet.

Aborttioikeusrintamalta on viime aikoina kuulunut myös hyviä uutisia, kun Irlannin kansa päätti viikko sitten kansanäänestyksellä sallia abortin. Irlannin äänestystulos valaa toivoa siihen, että myös muut abortin kieltävät tai voimakkaasti rajoittavat maat vapauttavat lakejaan.

Toisaalta ilmoilla on myös toisen suuntaista kehitystä. Abortin vastainen liike on Euroopassa paremmin järjestäytynyt ja rahoitettu kuin pitkään aikaan. Euroopassa on järjestäytynyt esimerkiksi erityisesti Vatikaaniin kytkeytyvä ultrakonservatiivinen Agenda Europe -niminen liike (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005702405.html), joka tähtää ”luonnollisen järjestyksen” palauttamiseen Euroopassa. Liikkeen tavoitteena on kieltää abortin lisäksi ehkäisy, keinohedelmöitykset, homous ja jopa avioero. Liike ajaa päämääränsä kansalaisaloitteiden kautta EU tasolla ja jäsenmaissa sekä jäsenten poliittisen toiminnan kautta.

Agenda Europe on marginaalinen liike, eikä sen ajamalle agendalle ole laajaa kannatusta Euroopassa eikä varsinkaan Suomessa. Meidän kaikkien ihmisoikeuksia puolustavien on kuitenkin oltava hereillä, sillä kehitys ei automaattisesti kehity.

JAA

3 KOMMENTTIA

  1. On paljon meitä joille abortti on myös ihmisoikeuskysymys – vain toisin päin kuin nykymaailmassa usein ajatellaan. Jos lapsi ei saa olla äitinsä kohdussa turvassa, missä sitten? Mitä ihmisyyttä sellainen ajattelutapa on, jossa ainutlaatuista ihmislajin yksilöä kohdellaan solumöykkynä ja muistetaan vain äidin oikeus mukavuuteen?

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.