Mielenterveydestä uusi Pohjois-Karjala -projekti

0

Moni muistanee, tai on ainakin kuullut Pohjois-Karjala -projektista. Projekti oli yksi maailman laajimmista ja onnistuneimmista kansanterveysinterventioista. Se alkoi nimensä mukaisesti Pohjois-Karjalasta ja laajeni myöhemmin valtakunnalliseksi. Tavoitteena oli muuttaa ihmisten elintapoja ja sitä kautta vähentää sydän- ja verisuonitauteja. Samalla kehitettiin sairauksien hoitoa, seurantaa ja ennaltaehkäisyä. Tulokset puhuvat puolestaan: elintapojen muutokset ja parantunut hoito ovat vähentäneet työikäisten sydänsairauksia 80% ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on laskenut merkittävästi.

Mielenterveyden ongelmat ovat 2000-luvun sydän- ja verisuonitaudit, eli merkittävä ihmisten hyvinvointia ja kansanterveyttä heikentävä ongelma. Suomalaisten fyysinen terveys on parantunut viime vuosikymmeninä merkittävästi, mutta mielenterveys ei. Psykiatrisen hoidon asiakkaiden määrä on kasvanut. Jopa puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden ongelmista. Yksi syy mielenterveysongelmien tilastolliseen lisääntymiseen on toki se, että niistä puhutaan avoimemmin ja diagnosoidaan useammin.

Vaikka vähintään joka viides kärsii elämänsä aikana mielenterveysongelmista, ei niiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn ole satsattu samoin kuin fyysisten sairauksien hoitoon. Itse asiassa psykiatrian osuus erikoissairaanhoidon menoista on paradoksaalisesti laskenut vuoden 2000 noin seitsemästätoista prosentista vuoden 2015 noin yhteentoista prosenttiin. Kehitys on nurinkurinen, sillä samaan aikaan esimerkiksi mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien 16–24-vuotiaiden määrä kaksinkertaistui. Mielenterveyden ongelmat myös kasautuvat. Riskitekijöitä ovat muun muassa köyhyys, päihdeongelmat, perheongelmat, koulukiusaaminen ja yksinäisyys. Riskitekijöiden kasautumisesta johtuen esimerkiksi masennus myös periytyy.

Mielenterveyden ongelmat ovat läsnä lähes jokaisen elämässä, joko omakohtaisesti tai läheisten kautta. Mielenterveys onkin meitä kaikkia koskeva, kansanterveydellisesti valtava kysymys, joka vaatii nykyistä enemmän huomiota, panoksia hoitoon ja kokonaisvaltaista ennaltaehkäisevää lähestymistapaa. Lyhyellä tähtäimellä tarvitaan parempaa ja paremmin resursoitua hoitoa, pitkällä tähtäimellä avainasemassa on mielenterveyden vahvistaminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen.

Mielenterveyttä voidaan vahvistaa ja mielenterveysongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa. Tiedetään, että mielenterveyttä edistetään yksilötasolla tukemalla esimerkiksi itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamista. Yhteisötasolla mielenterveyttä edistetään vahvistamalla sosiaalista tukea ja osallisuutta sekä lisäämällä lähiympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Rakenteellisesti mielenterveyttä edistetään esimerkiksi turvaamalla taloudellinen toimeentulo ja tekemällä yhteiskunnallisia päätöksiä, jotka vähentävät syrjintää, köyhyyttä ja epätasa-arvoa.

Suomeen tarvitaan ”mielenterveyden Pohjois-Karjala -projekti”, jossa laaja-alaisella sitoutumisella panostetaan mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja laitetaan kuntoon mielenterveyspalvelut. Panostus mielenterveyteen maksaisi itsensä tutkitusti takaisin, ei ainoastaan ihmisten lisääntyneenä hyvinvointina, vaan myös rahallisesti. Tällä hetkellä mielenterveysongelmien vuotuiset kustannukset ovat arviolta noin 11 miljardia euroa. Mielenterveyden ongelmat eivät ole vain yksilöiden ongelmia, vaan niihin vaikuttaa myös koko ympäröivä yhteiskunta. Mielenterveyspalveluita tulee vahvistaa, mutta kyse ei ole ainoastaan terveydenhuoltosektorin muutostarpeesta. Mielenterveyden vahvistaminen tulee ottaa huomioon myös työelämässä, kouluissa, sosiaalipolitiikassa ja koko yhteiskunnassa.

Pohjois-Karjala -projektin myötä lisättiin tietoisuutta sydän- ja verisuonitaudeista ja niiden riskitekijöistä, panostettiin ennaltaehkäisyyn ja parannettiin sairauksien hoitoa. Sama pitää nyt tehdä mielenterveysongelmien suhteen.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.