Mielenterveyden hätätila

2

Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet yleisimmäksi syyksi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Joka päivä yhdeksän ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi.

Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vain jäävuoren huippu. Moni työssäkäyvä, työtön, nuori ja eläkeläinen kärsii mielenterveyden ongelmista. Jopa puolet kärsii mielenterveysongelmista jossain vaiheessa elämänsä aikana.

On selvää, että mielenterveysongelmat ovat yksi suurimmista kansanterveydellisistä haasteistamme. Ne heikentävät monien hyvinvointia ja elämänlaatua, ja sairastuneen lisäksi kärsivät myös omaiset. Selvää myös on, että mielenterveyden kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavat. Työkyvyttömyyden lisäksi kustannuksia aiheuttavat sairaspoissaolot sekä pahaksi äityneiden ongelmien seuraukset ja niiden hoito.

Vaikka kysymys on megaluokan kansanterveydellisestä ongelmasta, silti mielenterveyspalvelut ja mielenterveysongelmien ehkäisy ovat paikoin pahasti retuperällä. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä vain kymmenen prosenttia kertoo saaneensa tarvitsemaansa apua. Moni ennenaikainen eläköityminen olisi siis estettävissä paremmilla palveluilla.

Ihmiset kertovat siitä, kuinka palveluihin pääsyä pitää jonottaa ja odottaa. He kertovat siitä, kuinka joka kerta vaihtuva lääkäri tekee pitkäjänteisen potilassuhteen rakentamisesta mahdotonta. He kertovat siitä, kuinka terapian sijaan tarjolla on vain pilleripurkki. He kertovat siitä, kuinka eriarvoisessa asemassa ihmiset ovat sen suhteen, onko heillä varaa mennä yksityiselle itse kustantamaansa terapiaan.

Mielenterveysongelmien hoidon kustannukset eriarvoistavat suomalaisia. Tuoreen OECD-raportin mukaan köyhyyden ja heikentyneen mielenterveyden yhteys on Suomessa ilmeinen. Eri tuloryhmien välinen ero masennuksen esiintyvyydessä on Suomessa Euroopan maista korkein.

Tarvitaan lisää matalan kynnyksen palveluita. Lääkärille pitää päästä nopeasti ja lääkärin pitää pystyä ohjaamaan potilas keskusteluhoitoon varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä. Kustannukset eivät saa olla este hoidon saamiselle.

Suomeen tarvitaan terapiatakuu. Mielenterveysalan järjestöt kampanjoivat parhaillaan terapiatakuun puolesta, joka takaisi kaikille nopean hoitoonpääsyn (http://mielenterveyspooli.fi/terapiatakuu/). Ehdotus perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaa kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.

Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapiaan pääsyä pitää helpottaa. Esimerkiksi psykoterapeuttien koulutuksen muuttaminen maksuttomaksi voisi lisätä terapeuttien määrää ja sitä kautta terapian saatavuutta. Kuntoutuspsykoterapian rinnalle tarvitaan kuitenkin lisäksi paremmat mahdollisuudet varhaiseen lyhytpsykoterapiaan sekä muihin psykososiaalisiin lyhytinterventioihin julkisessa perusterveydenhuollossa.

Jotta voimme vähentää mielenterveysongelmia ja niihin liittyvää inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia, niin hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta on parannettava. Oikea-aikaisen avun myötä mielenterveyden oireiden ja häiriöiden syveneminen vähenisi. Tarve pitkäkestoisille ja raskaille palveluille vähenisi.

Terapiatakuun kustannuksiksi on arvioitu 35 miljoonaa euroa. Se on aika pieni hinta sen rinnalla, että mielenterveysongelmien kustannukset yhteiskunnalle ovat 11 miljardia euroa. Sijoitus mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen maksaisi itsensä takaisin jopa kymmenkertaisena koska sairausetuuksien käyttö, työnantajien sairauspoissaolokustannukset, tarve raskaille palveluille ja ennenaikaiset eläköitymiset vähenevät. Mielenterveysongelmien aiheuttama työkyvyttömyys on myös esteenä työllisyysasteen nostamistavoitteille, joten mielenterveyteen satsaaminen on todella kannattava investointi.

Kannatan lämpimästi terapiatakuuta. Se parantaisi kansalaisten hyvinvointia ja kansantaloutta. Terapiatakuu ei kuitenkaan yksistään ratkaise mielenterveyskriisiä, vaan meidän tulee myös panostaa koko hoitoketjun toimivuuteen sekä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden vahvistamiseen.

Tiedetään, että mielenterveyttä edistetään yksilötasolla tukemalla esimerkiksi itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamista. Yhteisötasolla mielenterveyttä edistetään vahvistamalla sosiaalista tukea ja osallisuutta sekä lisäämällä lähiympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Rakenteellisesti mielenterveyttä edistetään esimerkiksi turvaamalla taloudellinen toimeentulo ja tekemällä yhteiskunnallisia päätöksiä, jotka vähentävät syrjintää, köyhyyttä ja epätasa-arvoa. Mielenterveyden vahvistaminen tulee ottaa huomioon myös työelämässä, kouluissa, sosiaalipolitiikassa ja koko yhteiskunnassa.

Syy mielenterveysongelmien tilastolliseen lisääntymiseen löytyy varmaankin osittain siitä, että ongelmista puhutaan entistä avoimemmin ja ongelmat osataan tunnistaa. Kuitenkin mielenterveysongelmien lisääntymisen taustalla lienee myös aitoa kehitystä. Meidän tulisikin miettiä, mikä yhteiskunnassamme, kulttuurissamme ja taloudessamme altistaa ihmisiä lisääntyville mielenterveysongelmille? Yksi syy saattaa löytyä joka paikassa esiinnousevasta kilpailu-mentaliteetistä, kasvavista työ-, suoristus- ja ulkonäköpaineista. Muuttamalla yhteiskuntaa ihmillisemmäksi voimme ehkä myös ehkäistä mielenterveysongelmia.

JAA

2 KOMMENTTIA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.