Lapsiperheisiin panostaminen on panostus tulevaisuuteen

2

Suomessa elää THL:n mukaan noin 150 000 lasta köyhissä perheissä. Lapsiperheköyhyyden taustalla on erilaisia syitä. On työttömyyttä, työkyvyttömyyttä tai köyhyyttä työssäkäynnistä huolimatta. Jos elättäjiä on yksi tai jos elätettäviä on paljon, köyhyysriski kasvaa. Huolestuttavaa suomalaisessa köyhyydessä on myös sen ylisukupolvisuus, eli köyhässä perheessä kasvaneesta lapsesta tulee usein isona köyhä aikuinen.

Elämä voi olla hyvää ja kasvuympäristö turvallinen, vaikka rahaa olisi vähän. Köyhyys voi kuitenkin jättää jäljen, joka kestää koko loppuelämän. Rahan puute stressaa sekä lapsia että vanhempia. Lapset saattavat jäädä osattomiksi harrastuksista, leluista tai muotivillityksistä. Köyhien perheiden lapsia myös kiusataan enemmän kuin muita.

Köyhyyttä lievitetään rahalla, mutta köyhyyteen liittyvän osattomuuden ja syrjään jäämisen kokemusten ehkäisyyn tarvitaan muutakin. Rinteen hallitus on päättänyt nostaa lapsiperheille kohdennettuja sosiaaliturvaetuuksia ensi vuoden alusta alkaen. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus, monilapsisten perheiden lapsilisä, opintotuen huoltajakorotus sekä elatustuki nousevat vuoden 2020 alussa. Myös perusturvaetuuksiin tehdään tasokorotus ja tuet sidotaan indeksiin. Työllisyyspolitiikkaan ja tukityöllistämiseen panostetaan, jotta erityisesti pitkään työttömänä olleet pääsisivät takaisin työmarkkinoille.

Toimeentulon parantamisen lisäksi pyritään parantamaan lasten yhdenvertaisia edellytyksiä elämässä ja tasoittamaan perhetaustasta johtuvia eroja. Tässä avainasemassa on varhaiskasvatus, koulutus ja perheille tarjottava tuki. Myös sosiaalipalveluita vahvistetaan säätämällä vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojelun sosiaalityöntekijöille.

Laadukas varhaiskasvatus on tutkitusti tärkeää perhetaustasta johtuvien erojen tasoittamisessa. Vähäosaisten perheiden lapset hyötyvät pedagogisesta varhaiskasvatuksesta eniten. Niinpä hallitus palauttaa oikeuden kokopäiväiseen päivähoitoon, riippumatta vanhempien tilanteesta. Muutoksesta hyötyvät eniten työttömien tai muuten kuormittuneiden perheiden lapset. Myös päiväkotien lapsiryhmien lakisääteistä kokoa pienennetään. Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen varataan myös rahaa, jotta voitaisiin tukea kaikkien pärjäämistä peruskoulussa.

Nykyisillä työmarkkinoilla ei pärjää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kuitenkin vuosittain tuhannet nuoret jäävät ilman toisen asteen tutkintoa. Lukioiden ja ammattikoulujen oppikirjat ja muut materiaalit ovat monille perheille iso taloudellinen taakka. Työttömyys- ja syrjäytymisriski on suurin heillä, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Hallitus aikoo puuttua tilanteeseen pidentämällä oppivelvollisuutta toiselle asteelle ja tarjoamalla opiskelumateriaalit jatkossa kaikille maksutta.

Lasten ja nuorten harrastusmaksut ovat karanneet käsistä. Monen urheilulajin tai kulttuurialan harrastaminen on muodostunut todella kalliiksi, eikä kaikilla perheillä ole varaa kustantaa lapsille mielekästä harrastusta. Hallitus onkin ottanut tavoitteeksi, että kaikilla Suomen lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus mielekkääseen harrastukseen maksutta koulupäivän yhteydessä.

Lapsiperheköyhyyden ja ylisukupolvisen osattomuuden vähentäminen on keskeinen yhteiskunnallinen tehtävä. Tehtävä ei ole helppo, mutta siinä on onnistuttava.

JAA

2 KOMMENTTIA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.