Kuuluvatko leipäjonot 2000-luvun Suomeen?

1

Valitettavasti näyttää, että kuuluvat. Yhä pitenevistä leipäjonoista on tullut vakiintunut osa katukuvaa. Mutta oikea vastaus otsikon kysymykseen on, että leipäjonojen ei pitäisi kuulua nyky-Suomeen. Se ei tarkoita sitä, että leipäjonot pitäisi lakaista maan alle, vaan sitä, että ne pitäisi tehdä tarpeettomaksi.

Vaikka elämäntarinat leipäjonoon turvautuvaan joutuvilla ihmisillä ovat moninaisia, on leipäjonojen venymisen taustalla muutama suuri vaikuttava tekijä. Leipäjonossa käyviä yhdistää toimeentulovaikeudet. Kukaan ei varmasti mielellään käy leipäjonossa, jonottamassa hyväntekeväisyysleipää jopa tunteja, joskus lumessa tai sateessa. Leipäjonoon siis joudutaan.

Perusturvan tasoa korotettava. Yksi syy jonojen pitenemisen taustalla on sosiaaliturvan tason mataluus ja jälkeenjääneisyys. Sosiaaliturvan taso on 90-luvun lamasta alkaen jäänyt jälkeen yleisestä ansiokehityksestä ja sen ostovoima on heikentynyt. Tilannetta on pahentanut Sipilän hallituksen viime vuosina tekemät sosiaaliturvan indeksileikkaukset. Suomi on saanut Euroopan neuvostolta toistuvia huomautuksia perusturvan jälkeenjääneisyydestä. Sosiaaliturvan tason heikkouden lisäksi taloudellisia ongelmia aiheuttaa sosiaaliturvan pirstaleisuus ja byrokraattisuus. Esimerkiksi keikkatöiden vastaanottaminen tai virheet hakemusten täyttämisessä voivat aiheuttaa jopa kuukausia kestävää tulojen katkeamista ja rahattomuutta. Perusturvaan onkin tehtävä tasokorotus ja järjestelmän raot on tukittava yhtenäistämällä perusturvaetuuksia ja siirtymällä kohti perustuloa. Myös aikuissosiaalityön resurssit ja käytänteet olisi saatava kuntoon, jotta apua saa oikealla hetkellä, ja vaikeassa tilanteessa olisi mahdollista saada apua ja tukea.

Pitkäaikaistyöttömyyttä vähennettävä. Toinen leipäjonojen kasvua selittävä tekijä on työttömyyden pitkittyminen ja sitä kautta pitkäaikaistyöttömyyden kovan ytimen muodostuminen. Pitkäaikaistyöttömyys johtaa usein pitkäaikaiseen köyhyyteen ja kasaantuviin taloudellisiin ongelmiin, kun hyvinvointi usein heikkenee ja kun henkilökohtaisen talouden särkymävara on olematon. Suomessa on 77 000 pitkäaikaistyötöntä. Heidän työllistymistään ei auta aktiivimallilla kepittäminen. He tarvitsevat räätälöityä henkilökohtaista tukea, ohjausta, neuvontaa ja usein myös kuntoutusta tai koulutusta. Tämän toteutumiseksi työvoimaviranomaisilla pitäisi olla riittävät resurssit sekä ihmislähtöisen palveluotteen mahdollistava lainsäädäntö ja käytänteet. Tarvittaisiin myös enemmän työllistämisen välineitä, kuten mahdollisuuksia työllistää pitkäaikaistyöttömiä kolmannelle sektorille palkkatuen avulla nykyistä enemmän sekä joustavoittaa palkkatuen käyttöä yleisesti. Nuorten pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyn kannalta olennaista on taata kaikille peruskoulun jälkeinen koulutuspaikka pidentämällä oppivelvollisuutta, sillä vaille koulutusta jääminen on varmin tapa päätyä pitkäaikaistyöttömäksi.

Työkyvyttömyys tunnistettava ja hoidettava. Monella pitkäaikaistyöttömällä on työkyvyttömyyttä, sen ratkaisemiseksi olennaista on riittävät, oikea-aikaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ja kuntoutus. Osa erityisesti vanhemmista pitkäaikaistyöttömistä on pysyvästi työkyvyttömiä ja heidät olisi aika päästää eläkkeelle. Leipäjonoissa käy myös ihmisiä, joilla on työntekoa estäviä ja hyvinvointia heikentäviä päihde- ja mielenterveysongelmia. Heidän kannaltaan ensisijaista on palveluiden saatavuus, laatu ja yhteensovittaminen.

Ylivelkaantuminen hallintaan. Moni leipäjonossa seisova kärsii myös ylivelkaantumisesta ja velkaloukku ajaa ihmisiä leipäjonoihin. Ylivelkaantuminen on jatkuvasti kasvanut ja Suomessa on nyt 379 000 ihmistä, joilla on maksuhäiriömerkintä. Ylivelkaantuminen ja maksuhäiriöt voivat johtaa elämän syöksykierteeseen, kun talous sakkaa ja kaikki rahat menevät velkojen maksuun tai ulosottoon. Seurauksena on usein lannistuminen ja masennus. Tämän ilmiön torjumiseksi tulisi erilaisten pikavippien ja kulutusluottojen sääntelyä tiukentaa ja estää liian höveli luotonmyöntö sekä kohtuuton koronkiskonta. Lisäksi ulosoton suojaosia tulisi kasvattaa kannustinloukkujen pienentämiseksi. Luottohäiriömerkintöjä tulisi uudistaa siten, että merkintä poistuisi, kun saatava olisi maksettu.

1 KOMMENTTI

  1. Keskusta-Kokoomus-Sinimyötäilijä-hallituksen tyyliin ei sovi vähävaraisten aseman helpottaminen. Taitaa erään tietyn uskonlahkon saarnoissa köyhyys esiintyä jopa synnin seurauksena…

    Mitä hallituksemme saattaisi tehdä asian helpottamiseksi? Veikkaisin että ulkona jonottaminen rinnastetaan väkivaltaiseen mellakkaan ja kielletään laissa ankarin seuraamuksin. Tämä ainakin sopisi rakkaan hallituksemme yleiseen linjaan joka ei tunne kepin lisäksi kuin… tuota… vankilan?