Koulutuksen aika on nyt

2

Koulutus on Suomen vahvuus ja ylpeys. Me olemme koulutettu ja sivistynyt kansa, joka pärjää osaamisella. Näin me olemme tottuneet ajattelemaan.

Mutta mitä ihmettä? Suomalaisten nuorten koulutustaso on laskussa! Lasten luku- ja laskutaito heikkenee! Moni nuori jää vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa! Tutkimuspanostukset jäävät jälkeen kilpailijamaita!

Jo viime vaaleissa annettiin surullisen kuuluisa koulutuslupaus, sanottiin, että koulutuksesta ei enää leikata. No, Sipilän hallitus leikkasi kuitenkin. Ja tuloksena näemme opetuksen määrän vähenemisen ammattikouluissa, kasvavat lapsiryhmät varhaiskasvatuksessa ja korkeakoulujen ahdingon.

Jatkuva koulutuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä, sillä sen lisäksi että koulutus on inhimillisesti tärkeää, on se myös taloudellinen investointi. Se on investointi tuottavuuteen ja työllisyyteen, sillä ihmiset ovat tärkein tuotannontekijämme. Leikkaamalla koulutuksesta leikkaamme tulevaisuudesta.

Koulutus ja tutkimus ovat erityisen tärkeää ajassa, jossa muutokset ovat entistä nopeampia ja haasteet entistä suurempia. Koulutuksen ja tutkimuksen avulla voimme hallita ja selviytyä isoista muutoksista kuten työn murroksesta, robotisaatiosta, ilmastonmuutoksista ja yhteiskunnallisista ja kulttuurisista muutoksista.

Koulutus ja tutkimus on keskeistä myös työllisyyden kannalta. Suomi voi kansainvälisessä kilpailussa pärjätä vain osaamisella. Matalasti ja heikosti koulutetulle työvoimalle ei nykyisillä työmarkkinoilla ole juuri kysyntää.

Suomen tavoite on nostaa työllisyysastetta. Työllisyysasteen nostamiselle tulee kuitenkin raja vastaan, jos koulutukseen ei panosteta. Puutteet osaamisessa ja koulutuksessa ovat keskeinen tekijä pitkäaikaistyöttömyyden taustalla.

Noin 15% nuorista ikäluokista jää vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Se on hurja luku, kun tiedämme, että ilman tutkintoa jääminen on varmin tie syrjäytymiseen ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Koulutusta vaille jääminen tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin kouluttaminen.

Jotta kaikki nuoret suorittaisivat peruskoulun jälkeisen tutkinnon, tulee lukiosta ja ammattikoulutuksesta tehdä aidosti maksutonta ja velvoittavaa. Kannatan oppivelvollisuusiän nostamista 18-ikävuoteen ja toisen asteen aitoa maksuttomuutta. Näin kaikki nuoret pidettäisiin mukana ainakin 18-ikävuoteen asti.

Pelkkä maksuton toinen aste ja oppivelvollisuuden jatko ei riitä, jos peruskoulusta valmistuu nuoria, jotka eivät kykene suorittamaan toisen asteen opintoja. Katse tulee siis kääntää myös varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Varhaiskasvatus on tehokkain tapa tasata lasten kotitaustasta aiheutuvia eroja, joten varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on nostettava. Peruskoulussa opettajilla täytyy olla mahdollisuus tehdä työtään hyvin, se tarkoittaa pienempiä opetusryhmiä sekä resursseja erityisopettajiin ja koulujen tukihenkilöstöön.

Sen lisäksi, että meidän on varmistettava lasten ja nuorten laadukas koulutus, tulee meidän kiinnittää kasvavaa huomiota myös aikuisten elinikäiseen oppimiseen ja täydennyskoulutukseen. Samalla pohjakoulutuksella ei nykyään usein pärjää koko työuraa, vaan pitkin työuraa tarvitaan taitojen päivittämistä ja joskus alan vaihtoakin. Työn ohessa opiskelun mahdollisuuksia ja kannusteita tarvitaan lisää. Työn vaihtoehto ei pitäisi olla vain työttömyys, vaan uuden oppiminen.

Tavoitteena pitää olla, että vähintään puolet nuorisoikäluokasta hankkii korkea-asteen tutkinnon. Nykyisellään siitä ollaan vielä kaukana, ja tavoitteen saavuttaminen vaatii pohjan (eli varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja toisen asteen) laittamista kuntoon, mutta myös lisää aloituspaikkoja ja rahoitusta ammattikorkeakouluille ja yliopistoille. Tavoite ei kuitenkaan voi olla mikään muu, mikäli haluamme tulevaisuudessa menestyä kansainvälisesti.

Suomi on jäänyt jälkeen kansainvälisiä kilpailijoita tutkimus- ja kehitysrahoituksessa. Suunta on huolestuttava, sillä tutkimus- ja kehityspanokset ovat aivan olennaisia pitkän tähtäimen kilpailukyvyn kannalta. Julkiset panostukset tutkimukseen- ja kehitykseen laittavat liikkeelle myös yksityisiä satsauksia. Tarvitaan yritystukien uudelleentarkastelua, ja painopisteen siirtämistä säilyttävistä yritystuista kohti uudistavaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta.

Suomen ja suomalaisten nuorten tähden toivon todella, että seuraava eduskunta pitää kiinni koulutuslupauksesta.

JAA

2 KOMMENTTIA

  1. Osaaminen on äärettömän tärkeää. Se vaatii koulutusta, koulutuksen vaikuttavuutta ja koulutettavan ahkeruutta.
    Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneillä on yhteinen piirre, puutteellinen lukutaito. Tätä on mahdoton korjata yhdellä lisävuodella. On tuhoisaa päästää oppilaita turhautumaan kolmannelle luokalle, jollei hänellä ole riittäviä opiskeluvalmiuksia. Intomielisellä inkluusioajattelulla on turmeltu liian monta oppilasta parhaalla herkkyyskaudellaan. Tulokset näkyvät jo syrjäytymisluvuissa.
    Ensimmäisen tai toisen luokan kertaaminen on opetuksen ajallista eriyttämistä eli yksilöllistämistä. Lisäksi sillä ei ole välittömiä kustannusvaikutuksia.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.