Irtisanomissuojan heikentämisestä ei kannata tehdä arvovaltakysymystä

0

Sipilän hallitus on hirttäytynyt tavoitteeseensa henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta. Hallitus ajaa jääräpäisesti irtisanomissuojan heikentämistä, vaikka sillä ei todennäköisesti ole positiivisia työllisyysvaikutuksia ja vaikka tavoite uhkaa työmarkkinarauhaa.

Hallitus haluaa helpottaa ihmisten irtisanomista pienissä yrityksissä. Alun perin hallitus tavoitteli irtisanomissuojan heikentämistä alle 20 hengen yrityksissä, mutta tällä viikolla hallitus sanoi, että ”kompromissina” irtisanomissuojan heikennys kohdennetaankin alle 10 yrityksiin. Työntekijöiden lukumäärän muutos ei poista sitä tosiasiaa, että hallitus haluaa jakaa työntekijät kahteen kastiin. Lakimuutoksen jälkeen esimerkiksi pienessä ravintolassa työskentelevän tarjoilijan irtisanomissuoja olisi heikompi kuin isossa ravintolassa työskentelevällä.

Irtosanominen ei ole Suomessa erityisen vaikeaa. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanominen on helppoa ja halpaa. Henkilöperusteinen irtisanominenkin on aivan mahdollista, jos sille on olemassa painava peruste. Kun irtisanominen on jo nyt painavasta syystä mahdollista, tulee hallituksen hanke johtamaan todennäköisesti ”pärstäkerroinirtisanomisten” lisääntymiseen. Eli jos työntekijän persoona, ammattiyhdistysaktiivisuus, poliittinen kanta, seksuaalinen suuntautuminen, sairastelevat lapset tai jokin muu asia ei työnantajaa miellytä, on työntekijästä nykyistä helpompi hankkiutua eroon tekaistulla syyllä.

Näin voisi tapahtua, vaikka hallituskaan ei esitä täysin vapaata irtisanomisoikeutta. Työntekijät riitauttavat harvoin irtisanomia, sillä he pelkäävät raskaita lakiprosesseja ja ”hankalan tyypin” mainetta. Esimerkiksi vuonna 2017 henkilöperusteisesti irtisanottiin 13 710 työntekijää, joista vain 300–400 henkilöä on riitauttanut tapauksen.

Hallituksen hanke helpottaa irtisanomista voisi tarkoittaa alle 10 hengen helpommin irtisanottaville työntekijöille kaksoisrangastusta: saat kenkää töistä ja sen lisäksi saat kahden kuukauden karenssin, eli sinulle ei makseta myöskään työttömyyskorvausta. On täysin kohtuutonta, että ensin menetät työpaikkasi ja sen jälkeen vielä työttömyyskorvauksesi.

Ammattiliitot ovat oikeutetusti hermostuneet hallituksen suunnitelmista ja aloittaneet työtaistelutoimenpiteitä. Ammattiliittojen reaktio on ymmärrettävä, sillä tavoite jakaa työntekijät kahteen kastiin on kestämätön. On myös todennäköistä, että isommat yritykset vaatisivat pian itselleen myös heikompaa irtisanomissuojaa.

Vaikuttaa siltä, että esityksestä on tullut hallitukselle arvovaltakysymys. Hallitus ajaa sitä härkäpäisesti eteenpäin, vaikka jopa elinkeinoelämän keskusliitto on vetänyt tukensa esitykseltä. Kansantaloudelle esityksestä ja sen aiheuttamista lakoista johtuvat ongelmat ovat paljon isompi ongelma, kuin mitä hyötyjä esityksestä voisi olla. Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen alle 10 hengen yrityksissä ei arvioiden mukaan juuri loisi uusia työpaikkoja, se lähinnä lisäisi työntekijöiden vaihtuvuutta ja loisi Suomeen kahden kerroksen työmarkkinat.

Hallituksen kannattaisi siis avata itseluomansa solmu ja peruuttaa esitys. On aivan tarpeetonta tehdä irtisanomissuojan heikentämisestä arvovaltakysymys ja hirttäytyä itseaiheutettuun solmuun ja samalla aiheuttaa työmarkkinahäiriöitä, varsinkin kun keskeinen talouden kehittymisen este ei ole liian korkea irtisanomissuoja vaan osaavan työvoiman puute.

JAA