Ilmastonmuutos on täällä

1

Ruotsissa ja Kreikassa tuhoisat metsäpalot ovat roihunneet viikkoja, Japanissa ihmisiä on kuollut helteiden vuoksi, Suomen joissakin järvissä kalat ovat kuolleet kuumuuteen ja metsäneläimet nääntyneet kuivuuteen. Tässä muutama esimerkki siitä, kuinka modernin mittaushistorian lämpimin heinäkuu on koetellut elämää maapallon eri puolilla.

Maapallon lämpötila vaihtelee luonnollisesti eri vuosina, mutta jatkuvasti kohoavat keskilämpötilat eivät mene luonnollisten vaihteluiden piikkiin, vaan syynä on ihminen. Kahdeksastatoista lämpimimmästä vuodesta 17 on koettu 2000-luvulla. Jos emme tee tarpeeksi, lämpenee maapallo yli kahden asteen kriittisen rajan. Kahden asteen raja on siksi kriittinen, että sen ylittyessä muuttuvat monet maapallon kolkat lähes elinkelvottomiksi ja rajan yli mentäessä saattaa lämpeneminen karata käsistä itseään voimistavien luonnonmekanismien vaikutuksen seurauksena. Ihmiskunnan olemassaolon aikana ei kertaakaan ole ollut niin lämmintä. Tällä hetkellä ollaan keskimäärin noin yhden asteen lämpenemisen tasolla.

Pariisin ilmastosopimuksessa sovittiin, että lämpeneminen pysäytetään selvästi alle 2 asteen, pyrkien 1,5 asteeseen. Näillä näkymin sitä ei tulla saavuttaminen, tämänhetkiset maiden lupaamat toimet ovat johtamassa 3–4 asteen katastrofaaliseen lämpenemiseen. Ihmiskunnan on siis kiristettävä vyötä, ja alettava nopeasti todellisiin toimiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, nykymeno ei yksinkertaisesti voi jatkua.

Ilmastonmuutos ei ole suomalaisille joku maantieteellisesti ja ajallisesti kaukainen asia, vaan se on tässä ja nyt. Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen lämpötiloihin ja luontoon, ja se vaikuttaa yhteiskuntaan esimerkiksi lisääntyvän ilmastopakolaisuuden myötä. Suomalaiset kuuluvat maailman eniten saastuttavien ihmisten joukkoon ja Suomella on kehittyneenä ja rikkaana maana parhaat edellytyksen kehittää vähähiilistä yhteiskuntaa. Emme siis voi myöskään ajatella, etteikö ilmastonmuutoksen hidastaminen olisi myös meidän vastuullamme.

Ilmastonmuutoksen pitääkin olla seuraavien eduskuntavaalien yksi suurimmista keskusteluista ja huolenaiheista. Ilmastonmuutoksesta on tehtävä tärkeä teema vaaleissa, ja se on median, puolueiden ja ehdokkaiden vastuulla. Syytä teeman korostamiselle on, kun suomalaisten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut. Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana.  Monet nuoret aikuiset jopa empivät lasten hankintaa, sillä pelkona on, että ilmastonmuutoksen myötä maapallo on epämiellyttävä paikka tuleville sukupolville. Kysymys on nimenomaan lapsista ja nuorista, nykyisistä ja vielä syntymättömistä. Jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä ja yhteiskunnat eivät siihen kykene sopeutumaan, nähdään maapallolla suurta kärsimystä, ongelmia, kumouksia ja hyvinvoinnin laskua. Kasvihuonekaasupäästöt ja ylikäytetyt luonnonvarat ovat lainaa tulevilta sukupolvilta, vaarallinen velkataakka jonka jätämme lapsillemme.

Vähähiilisen ja hiilivapaan yhteiskunnan rakentaminen on Suomelle hyvinvointivaltion rakentamisen kokoluokkaa oleva yhteiskunnallinen missio. Muutos on vieläpä tehtävä oikeudenmukaisesti siten, ettei se lisää eriarvoisuutta ja kuormita kohtuuttomasti vähävaraisia. Hiilivapaaseen yhteiskuntaan siirtyminen vaatii muutoksia verotuksessa, asumisessa, ruuantuotannossa, liikenteessä, energiantuotannossa, yritystuissa, pääomamarkkinoissa, kulutuksessa, tuotannossa, teknologiassa ja koulutuksessa. Suomella jos kellä on kuitenkin edellytykset tehdä muutoksia ja jopa hyötyä niistä, sillä Suomen kehittämälle osaamiselle ja teknologioille on takuuvarmasti globaalia kysyntää. On myös muistettava, että ilmastonmuutoksen hidastaminen on huomattavasti halvempaa ja helpompaa kuin siihen sopeutuminen.

Se, että käytämme maapallon resursseja moninkertaisesti kestävän määrän ja tupruttelemme ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja paljon enemmän kuin hiilinielut kykenevät niitä ilmakehästä poistamaan, on todellinen ja suurin kestävyysvaje yhteiskunnassamme. Olisi vastuutonta ja lyhytnäköistä jättää se pois yhteiskuntapolitiikan ja ensi vuoden eduskuntavaalien keskiöstä.

JAA

1 KOMMENTTI

  1. Haluaisin muistuttaa ongelman mittakaavasta. Kuten Time lehti kertoi artikkelissaan heinäkuussa, asia ei ole niin yksinkertainen, kuin mitä poliitikot vaalikiimoissaan esittävät. Ilmastonmuutosongelma ei oikeasti ratkea sillä, että mennään kaduille heilutettelemaan kylttejä, joissa lukee: ”Ilmastonmuutos pysäytettävä!”

    Mielenosoituksen jälkeen puhtaalla omallatunnolla ja tyytyväisenä kotiin – olen tehnyt osani? Miekkarissakin oli niin kuuma. Parempi laittaa ilmastointilaite päälle, ottaa virkistävä kylmä valkkari palkinnoksi tehdystä laajamittaisesta työstä maailman ilmastointikysymyksen ratkaisuun. Rikkaissa maissa tämä on mahdollista. Lähes kaikilla kuumalla vyöhykkeellä elävillä länsimaiden ihmisillä on ilmastointilaite. Ilmastointi voi olla elämän ja kuoleman kysymys, varsinkin pienille lapsille ja vanhuksille. Valitsemme elämän mieluummin kuin kuoleman.

    Koko ajan vaurastuvat kehitysmaat sijaitsevat maapallon lämpimillä vyöhykkeillä. Kehitysmaissakin ihmisiä kuolee lämpöhalvaukseen. Time lehden mukaan reilusti yli 2 miljardia ihmistä suunnittelee tällä hetkellä ilmastointilaitteen ostamista. Lehti suhteuttaa näiden mainitun yli 2 miljardin ihmisen energiantarpeen PELKÄSTÄÄN ilmastointilaitteiden takia olevan yhtä suuri kuin koko Kiinan valtion yhdessä vuodessa kuluttama energia. Jatketaan tätä ”Time” lehden aloittamaa ajatuskuviota. Kehitysmaiden sähköverkot eivät kestä ilmastointilaitteista tulevaa lisäkuormitusta. Kehitysmaat rakentavat uusia sähkölaitoksia, niin halvalla kuin pystyvät. Näistä edullisista generaattoreista tulee valtavasti CO2 päästöjä.

    Nyt se 1000 dollarin kysymys. Miten ratkaistaan ilmastokysymys? Rivien välistä ilmenikin,että koko ajan kasvava väestön lukumäärä on suuri ongelma ja tosiasia. Pitääkö esimerkiksi vasemmistolaisen nuoren naisen mielestä pitää kehitysmaiden köyhät köyhinä, etteivät he ostaisi rahoillaan sähkölaitteita? Pitääkö väestönkasvua hillitä? Kenen vastuulla on väestönkasvu? Pitäisikö enää tulevaisuudessa siirtää köyhien maiden asukkaita rikkaisiin maihin kasvattamaan hiilijalanjälkeään? Pitäisikö järjestää aiheesta mielenosoitus?

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.