Aktiivimalli joutaa roskiin

4

Yli 140 000 suomalaista on allekirjoittanut aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen ja kyselytutkimuksien mukaan kansalaisten enemmistö haluaa perua aktiivimallin. Aktiivimalli koetaan epäoikeudenmukaiseksi eikä se ole onnistunut tavoitteissaan, eli ihmisten aktivoinnissa. Silti hallituspuolueet esittävät kansalaisaloitteen hylkäämistä ja aktiivimallin jatkamista.

Aktiivimalli sotii kansalaisten oikeustajua vastaan, sillä se rankaisee ihmistä työttömyydestä, silloinkin kun ihminen on tehnyt kaikkensa löytääkseen itsellensä töitä. Oikeustajua vastaan on myös se, että aktiivimalli rankaisee erityisesti työkykyongelmien kanssa painivia ikääntyviä työttömiä.

Aktiivimallista päätettiin joulun alla 2017 ja se astui voimaan 2018 alussa. Vasemmisto-oppositio esitti lakiesityksen hylkäämistä. Kun loppuvuodesta 2017 kerroimme eduskunnan käsittelyssä aktiivimallin olevan työttömyysturvan massaleikkuri, meitä syytettiin pelottelusta.

Yleisradion haastattelussa esimerkiksi ministeri Lintilä (kesk.) lupasi, että aktiivimalli ei rankaise tosissaan töihin haluavia. Lintilä totesi: ”Ei varmasti kukaan, joka aktiivisesti hakee työtä ja on aktiivisesti työmarkkinoiden käytössä, tule sanktioiden piiriin.”  Kuitenkin aktiivimalli on leikannut kuukausittain yli 150 000 henkilön työttömyysturvaa. On ihmisiä, jotka ovat hakeneet aktiivisesti työpaikkoja ja joutuneet silti leikkuriin. On ihmisiä, jotka eivät ole yrityksistään huolimatta päässeet työvoimapalveluihin ja joutuneet silti leikkuriin. Kysymys kuuluu, eikö ministeri tuntenut esitettävän lain sisältöä vai antoiko hän tarkoituksella väärää tietoa?

Erityisesti aktiivimallista ovat kärsineet ikääntyneet, pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja työkyvyttömät. Valtioneuvoston tilaaman selvityksen mukaan Suomessa on arviolta 27 000 sellaista työtöntä, jotka ovat tosiasiallisesti työkyvyttömiä. On ihmisiä, joiden terveydentila ei mahdollista edes kuntouttavaan työtoimintaan osallistumista, mutta jotka eivät silti pääse työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös heiltä on aktiivimalli leikannut. Aktiivimalli siis rankaisee ihmisiä heidän sairaudestaan.

Hallituspuolueet ovat eduskunnassa vedonneet siihen, että aktiivimallia seurataan ja korjataan. Aktiivisuusehtoon esitettävät viilaukset eivät kuitenkaan ratkaise aktiivimallin keskeistä valuvikaa. Jos henkilö ei aktiivisesta työnhausta riippumatta saa työtä, tai hän ei jostain syystä pääse työhön, koulutukseen eikä palveluihin, tai hänellä ei esimerkiksi terveydentilan vuoksi ole edes mahdollisuutta osallistua, leikkuri puree edelleen. Kansalaisaloitteen hyväksyminen ja aktiivimallin purkaminen on ainoa esitetty ratkaisu, jolla tällaiset kohtuuttomat tilanteet voidaan estää.

On järjetöntä, että hallitus on lähtenyt entisestään lisäämään sosiaaliturvan byrokratiaa samalla kun nimenomaan byrokratialoukut hankaloittavat työn vastaanottamista. Jos keikkatyön vastaanottaminen voi johtaa tukien viivästymiseen niin työtä ei uskalleta ottaa vastaan. Jos sanktioiden uhalla ihmiset ohjataan hakeutumaan mihin tahansa sopimattomiin tai tarpeettomiinkin TE-palveluun, niin palveluiden vaikuttavuus heikkenee ja julkiset rahat menevät hukkaan.

Sanktioilla ei ratkaista ongelmia vaan luodaan niitä lisää. Työllisyyden edistämiseksi ei tarvita uusia sanktioita vaan lisää panostuksia koulutukseen ja työvoimapalveluihin. Tarvitaan myös sosiaaliturvan norminpurkutalkoot, jotka on hyvä aloittaa purkamalla epäonnistunut aktiivimalli.

Työttömyys tai työkyvyn menettäminen voivat kohdata kenet tahansa meistä. Ihmisiä on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti myös silloin, kun hänellä ei ole mahdollisuutta elättää itseään työllä. Oli kyse sitten työttömistä, sairaista tai vanhuksista. Aktiivimalli toimii koko tätä hyvinvointivaltion perusajatusta vastaan ja siksi kansalaiset oikeutetusti vaativat sen kumoamista.

JAA

4 KOMMENTTIA

  1. Kritiikin esittäminen on aina helpompaa kuin tekeminen. Me tarvitsemme mallin, joka estää passivoitumisen ja itsestä huolen pitämisen. Pelkät tulonsiirrot vain suurentavat ongelmaa. Pelkkä ”koulutukseen panostaminen” ei riitä. Kouluttautuminen on myös ponnistelua eikä viihtymistä.
    Tottahan voimme elää hetken velkarahalla. Se vain kostautuu alle 70-vuotiaille ja pahiten blogistin ikäluokalle.
    Byrokratialoukkujen purkaminen on asiaa, jos ne toteutetaan oikein.

  2. Miksi jokaisen itsensä mielestä riittävän mielekkään tekemisen löytäminen hänelle on muka niin vaikeaa ? Entäs jos vain kysyttäisiin jokaiselta työttömältä että mitä/millaista työtä hän mieluimmin tekisi ? Ja sitten hänelle vain järjestettäisiin mahdollisimman sellaista duunia. Ja jos vastaus olisi ”ettei mikään sovi” niin sitten vaan ilmainen ruoka loppuisi. Onhan Suomessa niin paljon vaikeusasteeltaan vaihtelevaa tekemätöntä ja tarpeellista työtä että varmasti löytyy jokaiselle siopivaa. Kunhan vaan jätetään turhat löpinät !

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.