Maataloustukien on tuotettava yhteiskunnallista hyvää

7

EU:n maataloustukijärjestelmä sai alkunsa kuusikymmentä vuotta sitten, jolloin tavoitteena oli turvata elintarviketuotannon riittävyys Euroopassa. Tukien myötä Euroopasta kasvoi pian myös merkittävä maataloustuotteiden viejä. Maailma on muuttunut paljon sitten 50-luvun, ja jälleen on mietittävä millaisia tavoitteita haluamme maatalouspolitiikalla ajaa. Kun maatalous syö leijonan osan EU:n budjetista (budjetti 2014–2020 on 408 miljardia euroa), on myös lupa kysyä, mitä investoinnille saadaan vastineeksi.

Maataloustuilla on monta roolia, joista suomalaisille tärkein on ollut tuotannon kannattavuuden ja omavaraisuuden ylläpitäminen. Kuluneena keväänä parlamentissa järjestettiin näyttely, jolla havainnollistettiin maataloustukiin liittyvän byrokratian määrää. Siinä missä tukiin liittyvän byrokratian määrää ja kustannuksia (EU:ssa on 5 mrd. vuodessa) on syytä vähentää, on myös varmistettava että lomakkeissa kysytään oikeita asioita.

Maataloustuilla olisi potentiaalia toimia nykyistä tehokkaammin ohjauskeinona terveyteen ja ympäristöön liittyvien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Viljely- ja tuotantomenetelmillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi ruuan ravintoarvoihin, ruokaturvallisuuteen, biodiversiteettiin, maatalouden ilmasto- ja ravinnepäästöihin, eläinten hyvinvointiin sekä ehkäistä vakavaksi terveysuhkaksi kasvanutta antibioottiresistanssia.

Ollakseen tehokas ohjauskeino maataloustukijärjestelmän tulisi kannustaa lainsäädäntöä pidemmälle meneviin toimenpiteisiin ja esimerkiksi luomu-tuotantoon. Lakien noudattamisesta ei pitäisi vielä palkita – sen sijaan esimerkiksi eläinten hyvinvointia koskevien lakien noudattamatta jättämisen tulisi johtaa tukien perumiseen. Tuet kuuluvat niille viljelijöille, jotka ovat valmiita ottamaan askelen pidemmälle kuin on muutenkin pakollista.

 Nykyinen maataloustukijärjestelmä ohjausvaikutuksia tulisikin tarkastella kriittisesti, sillä kansalaisten on lupa odottaa läpinäkyviä ja selkeästi mitattavissa olevia hyötyjä investoinnille, joka vie vuosittain 40 prosentti EU:n budjetista. Nykyisen tukijärjestelmän todellisista vaikutuksista on kuitenkin rajallisesti tietoa, ja siksi maataloustukien käyttöä tulisi voida seurata nykyistä tarkemmin ja avoimemmin. Kuinka paljon tukea on ohjattu energiainvestointeihin, eläinten hyvinvointiin tai vaikkapa ravinnekiertoa edistäviin hankkeisiin? Tuemmeko pienviljelijöitä vai suurtiloja omistavia konglomeraatteja?

 Johtopäätösten tekemiseksi CAPin vaikutuksia tulisi arvioida objektiivisesti – tarvittaisiin niin kutsuttu fitness check. Kuten muidenkin elinkeinotukien kohdalla, julkisten investointien on edistettävä yhteistä hyvää. Lähetimme tänään 16 mepin kesken komissiolle kirjeen, jossa esitämme tätä toimenpidettä.

http://www.eeb.org/index.cfm/library/letter-to-juncker-and-timmermans-16-meps-demand-cap-fitness-check/

JAA

7 KOMMENTTIA

    • Eli tuet pois luokanopettajalta joka viljelee sivutoimisena 20- 30 ha viljatilaa ja kantaa kortensa kekoon Suomen ruuantuotannossa ja laitetaan pakkomyymään peltonsa kylän ainoalle ”oikealle” päätoimiselle viljelijälle jolla on jo ennestään 200 ha peltoa?
      Miljonäärikään ei saa tukia suoraan omalle tilille vaan ne kiertävät samalla tavalla kartanon tilan rahaliikenteessä ja tila työllistää pehtoorin ja useita työntekijöitä.

  1. Suomessa ei kannata kilpilla lajissa missä luontaset lähtökohdat aivan einlaiset.Etelä Saksassa kesällä ilma on yöllä lämpimämpää mitä Suomessa päivällä,kesän pituusalusta ja lopusta kuukausia pitempi ,maa ei talvella jäädy,viljatilojen keskikoko 370 ha maatalous koneet 8 kertaa tehokkaammassa käytössä,maataloden sivu tutteet hyödynnetään tehokkasti.Suomalaiset maatalous tuotteet kelpaa Venäläisille lehmille,vero euroilla kasvatettu vilja laiva kuljetuksina viedään ulkomaille.Tekeminen on yhtä erikoista kun SM ralliin yksi osallistus polkupyörällä ja kilpilun jälkeen ihmettelis miksei hän voittanu ja hävis niin selvästi.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.