Luonnon köyhtyminen ei ole mielipidekysymys vaan fakta

10

Luonnon monimuotoisuus ja sen elinvoima heikkenee kiihtyvällä vauhdilla. Luonnon tuottamien ekosysteemipalvelujen, kuten pölyttäjien häviäminen, uhkaa ruuantuotantoamme ja taloutemme toimintakykyä. Kalakannat katoavat ja maapallolla on enemmän ihmisiä, tuotanto- ja seuraeläimiä kuin muita nisäkkäitä.

Luonnon köyhtyminen ei ole mielipidekysymys vaan hälyttävä luonnontieteellinen fakta.

Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:in tänään julkaistun raportin mukaan ihminen on muokannut merkittävästi 75 % maapallon maapinta-alasta ja 85 % kosteikoista on menetetty. 66 % merialueista on monialaisen, kertautuvan ihmisten aiheuttamien muutoksen kohteena. 25 % lajeista on uhanalaisia. Miljoona lajia on katoamassa lähivuosikymmeninä.

Näiden tietojen pitäisi herättää huolemme, että jotakin on vakavasti pielessä luonnon systeemin tasapainossa.

Luonnon monimuotoisuuden katoaminen on merkittävin yksittäinen ympäristöuhka planeetallemme. Sanotaan, että nyt on parhaillaan käynnissä 6. joukkosukupuutto maapallon historiassa.

Niin Suomessa kuin EU-tasollakin on asetettu tavoitteeksi biodiversiteettikadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä, mutta tavoitteen toteutuminen ei ole tullut yhtään lähemmäksi viime vuosien aikana, päinvastoin. Valitettavasti politiikassa on nyt pikemminkin paineita kiihdyttää lajikatoa, niin uhanalaisten eläinten, kuten suurpetojen kuin lisääntyvän luonnonresurssien käytön vuoksi biotaloudessa, kuten metsissä.

Ihmisen elinympäristölle aiheuttama muutos – metsätyyppien häviäminen, ilmaston nopea lämpeneminen, merten happamoituminen – on liian raju, jotta luonto pysyisi elinvoimaisena mukana. Ja toisin päin heikentyneet ekosysteemit kestävät entistä heikommin ilmastonmuutosta.

Meidän on lopultakin toimittava näiden faktojen pohjalta nopeasti.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on asettava ilmastonmuutoksen ohella kansallisen, EU:n ja kansainvälisen politiikan prioriteettilistan kärkeen. Ympäristökustannukset ja haitalliset vaikutukset on sisäistettävä kattavasti osaksi talouden mekanismeja aiheuttaja maksaa periaatteen mukaisesti.

On omaksuttava vahva ekologisen kompensaation vaatimus: jos uusia alueita otetaan ihmisen käyttöön, vastaava alue on suojeltava tai ennallistettava muualla.
Suojelualueita on lisättävä merkittävästi. Suomessa on pikaisesti toteutettava mm. jo aiemmin valmisteltu soidensuojeluohjelma ja lisättävä vanhojen metsien suojelua.

Lisätietoa raportista: https://www.ipbes.net/

JAA

10 KOMMENTTIA

  1. ”Luonnon köyhtyminen ei ole mielipidekysymys vaan fakta.” Näin varmasti on.
    ”Miljoona lajia on katoamassa lähivuosikymmeninä.” Onko tämä tosiasia? Eppäilen suuresti. Jo yksinomaan ilmastonmuutos, joka näissä povauksissa näyttelee suurta roolia, on täysin epävarmaa mihin se liikkuu ja kuinka paljon -osatekijöitä tunnetaan , mutta kokonaisuus on edelleen suuri kaaos ja saattaa sellaisena myös pysyä, jopa suomalaisilta vaikuttajilta.

  2. Kaikki, kuten tässä Pietikäinenkin, puhuvat väestöräjähdyksen aiheuttamista ongelmista, mutta verhoavat sen aivan muihin syihin. Suomessa syntyvyys on laskenyt hälyttävästi, eikä vähiten tämän järkyttävän syyllistämisen vuoksi. Se on varmaan maapallolle parasta, että tiedostavat ja koulutetut ihmiset lopettavat lisääntymisen?

  3. Luonto on herkkä ilmastonmuutoksille ja se vaikeuttaa erilaisten eläinten ja kasvien selviytymistä muutoksille. Olen ilahtunut siitä, että nämä asiat ovat nykyään muidenkin kuin vihreiden huolena. Ihmiset eivät vaan todella huolestu asioista, ennen kuin ne koskevat heitä itseään ja heidän elämäänsä. Pian on vaan otettava ”lusikka kauniiseen käteen” ja sisäistettävä se fakta, että katastrofi on tulossa, jos emme muuta kulutustottumuksiamme ja tee omakohtaisia muutoksia niihin. Mikä tässä on niin vaikeaa?
    Eikö lasten ja nuorten huoli kosketa? Minua koskettaa ja tunnen myötähäpeää niitä kohtaan, jotka vaan jankuttavat, että ei ole mitään huolta olemassakaan! Onneksi valitsemamme päättäjät ovat nyt aktiivisina luonnon biodiversiteetin säilyttämiseksi. Kiitos siitä!

  4. Nimenomaan pitäisikin puhua luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä eikä pelkästään ilmastonmuutoksesta. Tässä on nimittäin käynyt valitettavasti niin, että ihmiset ovat alkaneet yhdistää ilmastonmuutoskeskusteluun kaikkea muuta kuin mistä varsinaisesti on kysymys. Ja monimuotoisuuden vähenemiseen on muitakin syitä, tärkeimpinä eliöiden elinympäristöjen kaventuminen tai tuhoutuminen sekä luonnonympäristöjen saastuminen. Näihin liittyy ajankohtaisista aiheista mm. jäteongelmat, erityisesti muovi, mutta myös tuhannet ja tuhannet kemialliset yhdisteet, joita pumpataan vuosittain ilmaan ja vesiin. Lisäksi luonnonympäristöjen tuhoaminen mm. tehoviljelyn vuoksi esimerkkeinä vaikkapa suomalainen puunjalostusteollisuus, joka raivaa Etelä-Amerikassa alkuperäisväestön maita eukalyptusviljelmiksi tai Kaakkois-Aasiassa öljypalmuviljelmien alta tuhotut sademetsät. Yhtenä lukun tässä surullisessa tarinassa on vielä räjähdysmäisesti lisääntynyt salametsästys, jolla tyydytetään kiinalaisten lääketieteeksi kutsuman taikauskon tarpeita. Tarvitaan ihmisten valveutuneisuutta, mutta myös tiukkoja, kansainvälisiä säädöksiä. Onko nyt jo liian myöhäistä?

  5. ”Nimenomaan pitäisikin puhua luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä eikä pelkästään ilmastonmuutoksesta. ” Eikös siitä puhuta jatkuvasti? Totta sekä tarua. Googlaa vaikkapa jääkarhupopulaation ennusteita ja todellisuutta. Samoin tämä Ylenkin vasta julkaisema juttu osoittautui lööperiksi: ”Guardianin mukaan tuloksista ilmenee, että tällä hetkellä hyönteisten kokonaismassa kutistuu maailmanlaajuisesti 2,5 prosenttia vuodessa.
    – Se on erittäin nopeaa. Kymmenessä vuodessa neljännes on poissa, 50 vuoden kuluttua jäljellä on enää puolet ja sadan vuoden päästä ei enää mitään, sanoiSánchez-Bayo Guardianille.”

  6. Luonnon silmitön tuhoaminen, jonka seurauksena se tietenkin köyhtyy ei ole mielipidekysymys vaan tosiasia.

    Mistään väestöräjähdyksestä on aivan turha puhua, koska sellaista ei ole olemassakaan vaan maapallon väestö näyttää lisääntyvän nykyisestä noin 7,5 miljardista tasapainotilaan noin 10-11 miljardiin. Sekin on fakta.

    Jo nyt ruokaa tuotetaan yllinkyllin kaikille 11 miljardille riittävästi. Järjettömyys on se että sitä heitetään roskiin ja mässätään sairaan tappavalla tahdilla. Kun järki ei parempaankaan riitä.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.