Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tulee rakentaa varman päälle. Suomen keskustan ihannoima maakuntahallinto ja kokoomuksen suosikki ”valinnanvapaus” karsiutuvat hyötyihinsä nähden liian kalliina pois. Turvallisinta on rakentaa terveydenhuollon ja sairaanhoidon tulevaisuus Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun yliopistosairaaloiden toiminnallisen perusrakenteen varaan. Tukipalveluista logistiikka on välttämätön. Kelataksijärjestelmä toimi pääosin hienosti ennen kuin Berner sen sotki. Se kannattaa katsoa kuntoon.
Oma kokonaisuutensa ovat (kunnalliset) sosiaalipalvelut. Sotessahan on kaksi osaa, ”so” ja ”te”. So on sotekeskustelussa liian usein unohtunut. Kymmenen prosenttia Suomen väestöstä käyttää noin 80 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluista. Syitä lienee monia, ne on syytä tutkia ja tiedostaa. Nykyään näyttää siltä, että varsin monet kansalaiset ovat tyytymättömiä saamiinsa terveys- ja sosiaalipalveluihin, mutta myös muihin julkisiin palveluihin.
Jokaisen, joka käy vaalitilaisuuksissa kuuntelemassa parlamenttiin nyt ehdolla olevien jorinoita ja keskustelemassa heidän kanssaan, on syytä kertoa millaisen palveluverkon tähän maahan haluaa. On myös kysyttävä ehdokkaalta, onko hän valmis haluamani kaltaista palveluverkkoa valmistelussa edistämään.
Mitä yksinkertaisemmat rakenteet, sitä lähempänä meitä ihmisiä ne ovat. Eivät ainakaan monimutkaisuudellaan eivätkä vaikeaselkoisuudellaan aja meitä yhteiskunnan ulkopuolelle.
Ei liene suurta väliä, onko Sote-alueita 5, 12, 15, 16, 18 vai 19. Kaikki nuo luvut ovat olleet esillä. Pääasia on, ettei alueita ole nykyistä 400 kappaletta. Valtakunnallinen potilastietojärjestelmä pitää saada nopeasti kuntoon, jotta tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa saadaan Suomessakin käyntiin. Jäämme koko ajan jälkeen muista EU-maista. Kolmen miljardin säästöt on pakko saavuttaa nopeasti. Muuten velkaantuminen kääntyy taas kasvuun, mikä näkyy pian mm. luottoluokituksissa. Työllisyys kääntyy myös laskuun ilman Sotea. Seuraavan hallituksen alkutaipaleella Sote on pakko puristaa kasaan.
Eipä soten kaatuminen luottoluokituksiin vaikuttanut, vaikka Sipilä sanoi luottoluokittajien ja EU:n nyt tästä suuttuvan. Terveydenhuollon osalta Suomi ei ole jäämässä jälkeen muista EU-maista, päin vastoin terveydenhuoltojärjestelmämme on kansainvälisten arvioiden mukaan korkeatasoista. Tärkeintä on taata kaikille kansalaisille yhdenvertainen asema palveluiden saatavuudessa ja LAADUSSA. Työllisyyteen vaikuttaa eniten maailmanmarkkinoiden kehittyminen. Jos esim. paperi ei maailmalla käy kaupan, sen tuotantoa vähennetään halustamme riippumatta, vrt. Stora Enson tämänpäiväinen ilmoitus paperikoneen sulkemisesta Oulussa.
Luottoluokittajat eivät kuitenkaan aivan päivittäin muuttele arvioitaan. Kestävyysvajeemme on kasvamassa. Suomi on ainoa EU-maa kuntasotella. Muualla on siirrytty suurempiin yksiköihin. Tekoälyn hyödyntäminen on nykypäivää.
Tärkein yksittäinen tekijä Sotessa on valtakunnallinen potilastietojärjestelmä, joka pitää saada pikaisesti valmiiksi, jotta tekoäly pääsee kansalaisten terveystietoja seulomaan. Tuollaisen potilastietojärjestelmän hintalapuksi on arvioitu miljardia euroa. Jos jokainen kunta ja kuntayhtymä tekee oman järjestelmänsä, rahaa kuluu 400 miljardia ja järjestelmä on valmis aikaisintaan vuonna 2030. Soten arvioidut kolmen miljardin vuotuiset säästöt ovat siis kovasti alakantissa. Vaken kautta potilastietojärjestelmän rakentaminen onnistuu kätevimmin.
Itse olen kirjaillut 8 vuoden ajan omat PSA-testitulokseni puolivuosittain ruutupaperille. Siinä on minun potilastietojärjestelmäni tekno-Suomessa Herran vuonna 2019. Noistakin lukemista tekoäly varmaan pystyisi tarvittaessa jotain päättelemään puhumattakaan esimerkiksi joistain perinnöllisistä sairauksista, jos potilastietoja olisi käytettävissä kattavasti pitkältä ajanjaksolta.
Varsin siro anoppini oli sairaalan tietojen mukaan 80-kiloinen, vaikka todellisuudessa paino oli vain reilut puolet tästä eli 50 kg! Lääkkeitä olisi siis annettu tupla-annokset, jollei vaimoni olisi ollut mukana. Sairaala ei pystynyt näkemään anopille määrättyjä lääkkeitä, jotka hänelle oli samassa sairaalassa vasta muutama kuukausi aiemmin määrätty. 90-vuotias ei voi muistaa koko lääkearsenaaliaan. Tietosuojakin on mennyt älyttömyyksiin eikä vastaa enää potilaiden etuja. Tietojen pitää olla nähtävillä, kun niitä tarvitaan. Potilastietojärjestelmän salauksen täytyy tietysti olla pankkijärjestelmien tasoa. 400 kunnan ja kuntayhtymän sekamelskassa tietoturvankin toteuttaminen on haastavaa.
P.S. Stora Enso tarvitsee kraftlaineriinsa entistä enemmän puuta. Hakkuita ei siis voida vähentää. Jos Nuottasaareen tulisi vielä taivekartonki, kuten toivotaan, puun tarve kasvaisi todella paljon.
Itse asiassa kaikkein tehokkain vaihtoehto, eli vain yksi sote-alue, on pidetty syyttä suotta kokonaan ulkona. Se olisi kuitenkin sekä ylivoimaisesti taloudellisin että toiminnallisesti tehokkain. Sen alaisuudessa sairaanhoitopiirit, jotka koostuisivat keskussairaaloista ja terveyskeskuksista, hoitaisivat käytännön toiminnot.
Jos lisäksi vielä julkinen terveydenhuolto ja reseptilääkkeet olisivat maksuttomia, valtava määrä laskutus-, korvaus- ja muuta byrokratiaa häviäisi ja kustannukset jakautuisivat automaattisesti sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Reseptilääkkeet pitäisi saada suoraan terveyskeskuksista, jolloin välistä vetäjien kulut ja voitot jäisivät pois ja toimituskulut laskisivat murto-osaan nykyisestä. On varsin kummallista, ettei sote-solmua ole yritettykään tarkastella yksinkertaisesti. Tarkempia tietoja: https://sites.google.com/view/pelkistetty-sote/etusivu/p%C3%A4ivitetty-aloite
Mielenkiintoinen. Ei kuulosta lainkaan hassummalta. Pitääpä perehtyä tähän hieman tarkemmin. Kiitos kommentista ja linkistä.