Venäjä pelaa ruoalla

0

Pakotteet vastaan vastapakotteet on vaativa suurvaltapolitiikan taistelulaji, jossa voi testata jopa kansakunnan säilymistä hengissä. Kolme vuotta sitten Venäjä hämmästytti maailmaa kieltämällä tuoreiden elintarvikkeiden tuonnin Euroopan unionin alueelta ja muutamista muista länsimaista. Pakotekierre käynnistyi Venäjän Krimin kaappauksesta, johon EU ja Yhdysvallat välittömästi reagoivat diplomatian keinoin. Venäjän vastapakotteet vaikuttavat uhkapeliltä. Elintarvikkeiden tuontikielto on johtanut tarjonnan kapenemiseen, karuin vastaus on ”ei-ole”. Venäjän johto kuittaa hankalan tilanteen toteamalla, että kehitetään omaa maataloutta ja kasvatetaan tuotantoa. Elintarvikkeiden omavaraisuusasteen nostaminen Venäjällä voi olla muutoinkin tarpeen. Kysymys on huoltovarmuudesta. Missä vaiheessa mennään varmuusvarastoille – ja erityisesti mistä akuutista syystä?

Mättääkö Venäjällä alkutuotannossa? Ei nyt ainakaan viljasadossa. Elokuun puolivälissä mediat kertoivat, että Venäjälle ennustetaan historiallisen suurta viljasatoa, 77,5 miljardia kiloa. Se on viisi miljardia kiloa suurempi sato kuin edellisenä vuonna (MT 16.8.17). Hämmästyttävää on, että Venäjän maatalousministeriö on sadon runsaudesta huolimatta avaamassa vehnän pitkäaikaisvarastot ja aikoo myydä niistä yli miljardi kiloa, muka ”hintojen vakauttamiseksi”. Venäjä siis myy vehnää alehintaan, aivan niin kuin se on ollut pakotettu myymään raakaöljyä reippaastikin alle 50 dollarin tynnyrihintaan. Taustalla federaation budjetin reservirahastot ovat päässeet kuivahtamaan. Myös se rahasto, josta on tarkoitus rahoittaa Fennovoiman ydinvoimala Pyhäjoelle.

Venäläiset arvostavat hyvää ruokaa ja siten myös laadukkaita elintarvikkeita. Tästä saatiin luotettava näyttö, kun venäläismies koetti äskettäin salakuljettaa Suomesta Venäjälle 100 kiloa Valion Oltermanni-juustoa, arvoltaan noin 500 euroa. Maitotuotteiden ja niistä erityisesti juuston suhteen Venäjä ei ole omavarainen, joten kilpailu pitää huolen siitä, että suomalaisen Oltermannin hinta kaksin-kolminkertaistuu automatkalla Lappeenrannasta Pietarin toreille.

Pakotteista huolimatta haluttuja elintarvikkeita tuodaan lännestä Venäjälle, erityisesti Valko-Venäjän kautta. Siellä alkuperämaatunnukset muutetaan, tehdään tuotteet luvallisiksi. Maito tuotetaan rajanaapurin Venäjän tarpeiden mukaan. Elintarvikkeiden hinta on Venäjällä noussut usean vuoden ajan, laatutaso laskenut ja monissa tuoteryhmissä tuotanto monopolisoitunut (Martti Kiuru, KL 14.8.). Venäjällä on hyvin kehittynyt harmaatalous, josta elantonsa saa 11 miljoonaa ihmistä. He edustavat ostokykyistä voimaa, mutta kaikki kuluttajat ovat päivittäistavarakaupan asiakaskuntaa. Jos nykyinen trendi säilyy, ruokakulujen suhteellinen osuus kotitalouksien menoista kasvaa entisestään, ja kasvaa kohtuuttoman suureksi.

Valiolla on edelleen federaation alueella mm. maidonjalostusta. On vaikea uskoa, että lähitulevaisuudessa kaupankäynti normalisoituisi ja suomalaisten elintarvikkeiden vienti itänaapuriin nousisi entiseen suuruuteensa.

JAA