VASTAUKSENA JYRKI KATAISEN KUTSUUN

0

Reiluihin tapoihin kuuluu, että vaaleihin osallistuva puolue ilmoittaa hyvissä ajoissa ennen eduskuntavaaleja millaista tulonjakopolitiikkaa se yrittäisi noudattaa, jos vallanpaikka kohdalle uudessa hallituksessa osuu.

Kokoomuksen veropoliittinen linjaus ylittää mielenkiinnossa kaikki muut ilmoitukset. Onhan puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen hoitanut valtionvaroja viimeiset neljä vuotta. Monista eri, osittain meistä suomalaisista riippumattomista syistä seuraavaan vaalikauteen osuu monen päätöksiä vaikeuttavan tekijän yhteisvaikutus.

Finanssikriisi jatkuu, samoin maapallon neljän keskeisen keskuspankin alhaisten korkojen ja setelirahoituksen ajanjakso. Suomella on pohjilla paljon mutta ei toivottoman paljon julkisen talouden velkaa, valtion talousarvioon kohdistuu joka tapauksessa tulonlisäys- ja menojenvähennyspaineita.

Veropolitiikka on avainasemassa. Kokoomus ei yllätä: arvonlisäveroon lisää kaksi prosenttiyksikköä. Yhteisöveroon kokoomus haluaa alennusta neljän prosenttiyksikön verran mutta toisaalta pääomatuloihin lisää kaksi prosenttiyksikköä ja oikein isoille pääomatuloille tilapäinen ylimääräinen korotus — ja tietenkin ansiotulojen verotukseen kautta asteikon alennus, siis myös hyvin suurituloisille.

Kokoomuksen veropaketti toisi sen omien laskelmien mukaan yhden miljardin euron verran lisää verotuloja. Tätä on suhteutettava vuotuiseen rahoitusvajeeseen, joka on kymmenkunta miljardia euroa. Toteutuneena kokoomuksen malli johtaisi siis vääjäämättömästi ennen pitkää budjettileikkauksiin.

Hyvinvointipalveluiden rahoitus olisi ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä. Erityisen suuriin vaikeuksiin ajautuisivat yksinhuoltajalapsiperheet. Mm. Jyrki Kataisen junaileman työnantajien Kela-maksun poistamisen kompensoimiseksi operoima sähkön hinnan korotus tuntuu jo tällaisen perheen menotaloudessa; oman lisänsä siihen on tuonut vesivoimaloiden vesipula.

Samaan suuntaan vaikuttaisi arvonlisäveron yleinen kahden prosenttiyksikön korotus. Jos perhe joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, niin lapsilisät lasketaan pohjasta pois. Ostovoimaa lisäävää konkreettista apua ei tule sieltäkään.

Kokoomus on toki ollut mukana tehostettuun harmaantalouden torjuntaan tähtäävässä eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä. Ohjelman vieminen kokonaisuutena käytäntöön toisi valtiolle lisää verotuloja jopa yli neljä miljardia euroa. Rahavirtojen liikutteluun on mahdollisuuksia muuallakin: erilaisten verotukien kokonaismäärä on peräti 18 miljardia euroa. Näistä kokoomus nytkin vaikenee.

Verotuissa on siis arvioinnin paikka. On säilytettäviä ja poistoon joutavia. Esimerkiksi lapsilisien vero-tuki on puoli miljardia. Siihen ei luonnollisesti pidä kajota, mutta joukossa on sellaisiakin tukia, joilla on oma historiallinen taustansa mutta jotka nyt tilanteen muututtua joutaa lakkauttaa.

Minkähän ihmeen takia veroparatiisien lakkauttaminen on johtaville poliitikoille ylivoimainen asia ajettavaksi? Neljä vuotta sitten eräät kansanedustajaehdokkaat olivat saaneet veroparatiiseista kirjallisuustietojen mukaan vaalitukea. Voisiko sellaisella olla näin kauaskantoiset vaikutukset, sitä kannattaisi todella tutkia.

Tuloeroja kasvattavaan politiikkaan meidänkään yhteiskunnallamme en usko olevan varaa. Tuloerot kuitenkin markkinataloudessa kasvavat jos mitään ei tehdä. Tämän estämiseen tarvitaan juuri niin sanottua politiikkaa. Politiikka onkin mahdollisuuksien taidetta, ei vähiten veropolitiikka. Jyrki Kataiselta tuli jälleenjakelujuhlaan kutsu. Edellä on siihen yksi vastaus.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.