Vaalikarkelot 2018-2019

0

Äänestäjiä hemmotellaan, vai mitä sanotaan vaikuttamisen karkeloista reilun puolentoista vuoden aikana:

– tammi(-helmikuu) 2018, presidentinvaali

– lokakuussa 2018 (mahdollisesti) maakuntavaalit

– huhtikuussa 2019 eduskuntavaalit

– kesäkuussa 2019 EU-parlamenttivaalit

Euroopan integraation kannattajat ovat arvioineet ajan kypsäksi ottaa uudet askeleet yhteisvastuun lisäämisen tiellä. Kuluvan lokakuun poliittiset tapahtumat eivät ole kuitenkaan lisänneet toivottua yhteisymmärrystä, pikemminkin ne ovat lisänneet päinvastaisia tuntoja. Tässä esimerkkejä: Brexit on integraatiolle hyvin merkittävä taka-askel. Kataloniassa on päädytty neuvotteluihin ja aikalisän ottamiseen itsenäisyyspyrkimyksessä. Skotlannin kansanäänestyksen uusiminen odottaa poliittisesti otollista äänestyspäivää. Flanderin alueen mielialoja seurataan, samoin mm. Puolan ja Unkarin integraatiolle vieraita lainsäädäntöhankkeita. Pohdiskeltavaa riittää.

Euroopan unionin sisällä on merkittävä kahtiajako, josta on hämmästyttävän vähän puhuttu viime aikoina. On euroalue ja muu unioni. Muutos on siinä, ettei Kreikkaa sanoilla rusikoida, ovatpa sen eräät lainsäädäntöhankkeet saaneet kehumistakin osakseen. Taustalla Euroopan keskuspankki on jatkanut – jenkkien Fediä matkien – elvytys- eli QE-politiikkaa. Merkkejä euroalueen laajentumisesta kattamaan koko EU:n alue ei ole näkyvissä.

Edellä tuli mainittua useita alueiden itsenäistymispyrkimyksiä. Jokainen niistä on historiaan jäävä prosessi. Nyt ja vastaisuudessa syyynätään, kuinka EU:n nykyiset jäsenvaltiot ovat käyttäytyneet erilaisissa äänestystilanteissa. Reilun viikon aikana on palautettu mieliin, kuinka muun muassa Espanja käyttäytyi Kosovon itsenäistyessä. Espanja poikkesi julkikuvassaan monesta muusta EU-maasta. Se ei kuulu siihen EU-maiden enemmistöön, joka tunnusti itsenäisen Kosovon. Madridissa saadaan näppylöitä kaikista separatistisista hankkeista.

Suomessa kevät ja kesä 2019 tulevat olemaan poliittisesti kiireistä aikaa. Huhtivaalien jälkeen äänestystulokseen tukeutuvan hallituksen muodostamisen pitäisi olla pulkassa juhannukseen mennessä. Heinäkuun alussa uudella hallituksella on tiedossa EU-puheenjohtajuuden vetotaakka. Käytännössä tämä merkitsee, että virkamiesvalta nousee avaruuteen, jolleivät hallitusvaltaan tyrkyllä olevat puolueet ole pitäneet valmisteluvallan nurkasta kiinni.

No, millainen aktiivisten puolueiden kokonaisuus meillä on kahden vuoden kuluttua? Toivottavasti kukaan ei lausu ääneen, että tuntee olevansa osa ”pääministeripuoluetta”. Helsingin pormestarin koollekutsuma 21 kaupunginjohtajan tapaaminen osoitti luovaa näppäryyttä potentiaalisesta vallankäytön arjesta.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.