Työllisyysasteen nostajat

0

Puheiden perusteella pääministeri Juha Sipilän hallitus uskoi syntyaikoinaan hartaasti, että sen erityisiä toimia tarvitaan Suomen työllisyysasteen kohottamiseksi 69:stä 72 prosenttiin. Tässä tarkoituksessa kilpailukykyä piti parannettaman tavalla, joka mm. merkitsisi (ainakin julkisen sektorin) palkkojen alentamista. Hallituspuolueiden mielestä ainakaan julkisen sektorin työntekijät eivät ansainneet lomarahoja, joten leikataan niitä nyt ainakin kolmena vuonna.

Jotain tapahtui, kun yhtäkkiä kävi ilmi, ettei lomarahoja olisi tarvinnutkaan leikata. Keskeisenä indikaattorina pidetty työllisyysaste oli mm. kansainvälisen kaupan dynamiikan ansiosta kohonnut omia aikojaan 72 prosentin tuntumaan. Ikivanhaa sanontaa käyttäen: ”Tämä ateria oli tullut kuin Manulle illallinen”. Varmuuden vuoksi on työllistyneen määritelmää ”yksinkertaistettu”.

Tässä yhteydessä on muistettava, mitä rahapolitiikassa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut. USA:ssa investointipankki Lehman Brothersin vuoden 2008 konkurssin jälkeen liittovaltion hallitus ja keskuspankki Fed ovat pelanneet yhteen niin, että kurinalaisella elvytyspolitiikalla (Quantitative easing) päästiin kuiville. Nytkin tiedettäisiin kuinka ohjauskorkopolitiikkaa käytetään olojen sitä jälleen vaatiessa.

No, entä euroalue? Euroopan Keskuspankki EKP on vuorollaan seurannut Fedin askelmerkkejä. Kun ohjauskorkoa nostetaan, liikepankkien korot alkavat nousta. Tämä taas nostaa maltillisesti mm. asuntolainojen korkoa.

Omanlaistaan vaihtelua on tarjonnut presidentinvaihdos Yhdysvalloissa. Donald Trumpin astuttua presidentin virkaan kauppasodan laineet ovat ulottuneet Suomeen saakka. Toteutuneista tuontitulleista tuhoa voi saada aikaan vaikkapa soijakauppa. Tuhoisinta olisi Brasiliassa sademetsien massiivinen kaataminen ja maan muokkaaminen uusiksi pelloiksi. Suomikin on kuvassa mukana. Valtaosa Suomessa käytetystä soijasta tulee nimittäin juuri Brasiliasta. EU:n ja USA:n tuontisopimuksen takia osa siitä tosin korvautuisi jatkossa amerikkalaisella soijapavulla.

Suomessa on lopuillaan pitkä kuuma kesä. Tavanomaisesta sadosta jää tämän päivän arvion mukaan pahimmillaan puolet saamatta. Satovahinkokorvauksista luovuttiin äskettäin, vain pari prosenttia on korvautunut tuottajien ottamilla vakuutuksilla. Virheratkaisu joudutaan korjaamaan, samalla voisi palauttaa myös perusteettomasti poistetut lomarahat.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.