TOTUUKSIEN LYPSY OSANA TALOUTTA

0

Vaalipasmat sekaisin? Olemme ilmiselvästi siirtyneet aikakauteen, jossa suunnitelmallisuus käy huonosti kaupaksi. Suunnitelmille on ainakin oltava varavarasuunnitelmat. Kiusallisesti Pohjois-Afrikan, Lähi-idän, Pyreneitten niemimaan ja Kreikan tapahtumilla voi olla suurempi merkitys päivänpolitiikassamme kuin kotimaan todella kipeillä kysymyksillä.

Euroopan talous- ja rahaliiton perustamisessa piti noudattaa tiukkoja emukriteereitä. Toisin kuitenkin kävi. Joukkoon hyväksyttiin mm. Kreikka, joka ei 1990-luvun alkupuoliskolla eikä koskaan sen jälkeenkään ole täyttänyt emukriteereitä. Sen julkisen talouden velka oli 31.12.94 121 % bkt:sta. Nyt se on 150 prosentin kieppeissä ja tämän vuoden lopussa sen odotetaan kohoavan 160 prosenttiin. Kehitys on tällainen vaikka esimerkiksi Suomi on vipannut sille 788 miljoonaa euroa ja toinen samanlainen erä odottaa lähettämistä.

Kreikan lainakorot ovat pyörineet yhdessätoista prosentissa, nyt sijoittajien tuottovaatimus on jo 13 prosentin kieppeissä. Asukaskohtainen velka on Kreikassa 30 075 euroa kun se Suomessa on puolet vähemmän. Vaikka Kreikka myy nyt valtionomaisuutta (kiinalaisille) ja toteuttaa menoleikkauksia, niin mitään toivoa ei taida olla maan selviytymisestä muutoin kuin velkasaneerauksen kautta. Kärki kohdistuisi näin uudella tavalla myös sijoittajiin.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen asettui 7.4. pidetyssä tiedotustilaisuudessa puolustamaan (suomalaisia) sijoittajia. Hän ei hoksannut, että hän samalla hylkäsi suomalaiset veronmaksajat. Jälkimmäisethän olivat jo lainanneet Kreikalle annettavaksi noin 800 miljoonaa euroa ja Portugalille pitäisi antaa lähitulevaisuudessa 1200 miljoonaa euroa.

Kataisen sijoittajien takuumieheksi asettuminen oli selvä arvovalinta, mutta ei tietenkään millään tavoin ristiriidassa puolueensa, kokoomuksen, muun politiikan kanssa.

Euroopan talous- ja rahaliiton pysyvään vakausmekanismiin kuuluu sijoittajien vastuu. Sen kerrotaan tarkoittavan sitä, että ”jollei apua hakenut maa täytä avun tiukkoja kriteereitä, kysymykseen tulee hallittu velkasaneeraus”. Nyt käytössä olevaan määräaikaiseen ja tilapäiseksi tarkoitettuun vakausmekanismiin velkasaneerausta ei siis kuulu(isi). Jälkimmäistä kutsutaankin provokatiivisesti ”hallitsemattomaksi”.

Todella kiusallista pian toimitusministeristöksi muuntuvalle nykyiselle hallitukselle on, että eurotalouteen sitoutumisen yksityiskohdat paljastuvat lypsämisen tuloksena pikkuhiljaa. Lypsytaloutta toki tämäkin!

JAA