Talvivaara – toistuva rahanreikä?

0

Pääministeri Juha Sipilä tutustui paikan päällä Talvivaaran kaivokseen ja päätyi luokittelemaan havaitsemansa ”ihmeeksi”. Kaivostarina oli alkanut kaupasta, jolla Outokumpu Oy möi vuonna 2003 omistamansa kaivoksen tuntemattomalle kaivosmiehelle Pekka Perälle kauppahinnalla yksi euro. Käynnistetyn toimenpiteen päätepisteenä voidaan pitää kesää 2015, jolloin valtionyhtiö Terrafame osti kaivoksen liiketoiminnat Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä niin ikään yhden euron kauppahinnalla. Yhtiön osakekurssi lukittui 0,03 euroon, kun kaupankäynti päättyi marraskuussa 2016. Lähinnä median keräämien ja tekemien laskelmien mukaan rahaa oli tuolloin palanut yli miljardi euroa. Siitä tähän hetkeen tuohon pohjattomaan kaivoon on kannettu lisää samanmoinen määrä euroja, veronmaksajien valtion kassaan tuottamia.

Viime vuoden marraskuussa kaivosyhtiö Talvivaara muutti nimensä Ahtiumiksi. Kun raha mm. Pekka Perälle ja kumppaneille maksettujen huomattavan korkeiden palkkojen ja mm. hallituksen puheenjohtajan palkkioiden jälkeen loppui, tämä Ahtium ilmoitti 6.3.2018 hakeutuvansa konkurssiin. Se tarkoittaa osakkeiden muuttumista arvottomiksi. Hyvää siinä mielessä, että osakkeenomistaja pääsee vähentämään tappiot pääomatuloistaan. Siinä tarkoituksessa hänen pitää ilmoittaa tappio vuodelta 2018 tehtävässä veroilmoituksessa ensi keväänä tai jälkikäteen viimeistään vuonna 2021.Verottaja antanee vähennyskelpoisuudesta ennakkopäätöksen.

Hyvä kysymys kuuluu: Tuleeko Terrafamesta elinkelpoinen?

Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius vastaa näin (KL 9.3.18):

Se on mahdollista, jos aiemmat investoinnit unohdetaan ja nikkelin hinta pysyy korkeana. Haasteena ovat yhtäältä perinteiseen rikastukseen liian köyhä malmi ja toisaalta bioliuotuksen riskit. Jälkimmäisen tehokkuus näin kylmässä ja märässä ilmastossa on vielä todistamatta. Outokumpu myi aikoinaan malmion eurolla Perälle tutkittuaan bioliuotusta pitkään.”

Julkinen mielenkiinto hajaantunee vastedes kahtaalle. Kaivoksen ympäristön turmeltuminen ja siitä vastuussa olevien henkilöiden tekemiset kiinnostavat ainakin viranomaisia, mediaa ja oikeuslaitosta. Meneillään on Nuasjärven kaltaisten vesistönosien suolaaminen ja tärveleminen metallipitoisilla jätevesillä. Kokonaan julkisuudessa käsittelemättä on jäänyt pohjavesien turmeltuminen. Kaivostoiminta ei ole yhtenäkään vuonna saavuttanut tuotantotavoitteitaan, mikä herkästi johtaa turvautumaan ”joustaviin menettelyihin” maastossa ja kirjanpitäjän konttorissa.

Jälkihuomautus. Nikkelitonnin hinta on viime aikoina vaihdellut 13000 ja 14000 US dollarin välillä. Se ei ole vähiten, eikä liioin paljon.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.