SUSIKOKEILU MILTEI HUKKAAN

24

Susi puhuttaa. Nyt kiinnostaa Viro. Siellä ei ole salakaato-, pihasusi-, eikä susipelko-ongelmia. Viron pinta-ala on noin seitsemäsosa Suomen vastaavasta. Tällä pienuusperusteella Viro sai oikeuden säilyttää vanhat sutta koskevat käytäntönsä EU:hun liittyessään. Virossa on tapettu vuosittain keskimäärin 80 sutta, kun Suomessa vastaava luku on noin 20. Viron tavoitekanta on vähintään 200 sutta (15 – 25 laumassa). Suomessa oli vuonna 2012 150 – 160, 2013 120 – 135, 2014 140 – 155 ja nyt alkuvuodesta 2015 on 220 – 245 sutta. Suomen minimitavoitekanta on noin 250 sutta, joiden joukossa on 20 pentuetta.

Suomi ja Viro ovat Venäjän länsinaapureita, kumpikin voi saada muuttovoittona susia Venäjän puolelta. Mitä sekavammat olot itänaapurissamme on, sitä epäsäännöllisempää susien rajanylittäminen on. Yksin ruplan ostovoiman heikkeneminen sysää maan syrjäseutujen kansalaisia hakemaan ravintoonsa täydennystä luonnosta; hirvipaisti erämiehen keittiössä on poissa susilauman ruokalistalta. Näinhän se on kautta hirven ja suden päällekkäin menevien levinneisyysalueiden ollutkin. Siinä luuraa ihmisen ja suden välisen intressiristiriidan ydin.

Täällä koti-Suomessa viidennes kansalaisista hyväksyy, siis ”hyväksyy”, susien salakaadot! Tämä ehkä selittää jotain siitä, että julkisuutta kaihtavien erämiesten susijahdit voivat olla hyvinkin suunnitelmallisia. Salakaato sitten joko luiskahtaa virallisiin tilastoihin tai sitten ei. Juuri salametsästystä on tahdottu poistaa eräkulttuuristamme, olletikin kun EU:n lainsäädäntö menee yli kansallisen lainsäädännön. Yleinen käsitys on, että meillä aika ajoin harjoitettu sudenmetsästys rikkoo EU:n luontodirektiiviä.

Euroopan unioni hyväksyi Suomen susikannan hoitosuunnitelman. Sen puitteissa päädyttiin kokeilemaan eräänlaista Viron-mallin suomalaista vastinetta. Ensi kokeilussa pyrittiin poistamaan nimenomaan nuoria susia kannasta. Näin valikoiduilla kaadoilla ei vähennettäisi välittömästi lisääntymiskykyisten yksilöiden määrää eli kannan perustuottoa. Ei valitettavasti onnistunut. Helmi-maaliskuussa kaadettiin 17 sutta, joukossa toki jokunen nuorikin yksilö. Saaliin alfa-yksilöt ja pantasudet ovat mahdollisesti kohtalokkaita virheratkaisuja jahteihin osallistuneilta. 2-vuotinen kokeilu saattaa jäädä kertasuoritteeksi. Tulos se on tällainenkin, vaikka vetääkin hiljaiseksi.

HS:n (2.4.) mukaan Luonto-Liitto on kannellut tapahtuneesta Euroopan komissioon. EU:n kantaa tarvitaankin.

Olen käsitellyt tausta-asioita tarkemmin kirjasessani ”Susihukka” (2013).

JAA

24 KOMMENTTIA

  1. Tiedät itsekin kuinka vaikeaa se on valita liikkuvasta laumasta nuori susi kaadettavaksi. Valikoivaan metsästykseen sopiva keino olisi haaskan käyttö, silloin voisi tarkkaille sen lauman nokkimisjärjestyksen ja pentusuden käyttäytymisen sekä olla ampumatta pantasusia tai johtavia yksilöitä. Lopullisesti valikoiva suden metsästys menee kiville härkäpäisten susien suojelijoiden takia. Samasta syystä ei päästä eroon salametsästyksestä onko se sitten sattuman kauppaa vai tarkoin suunniteltua. Tehtiinpä niin tai näin pieleen tulee menemään ja vahingon kärsii susi.

    • Kun tämä salametsästys tuskin rajoittuu susiin, niin turha kotkottaa että jokin asia ajaa salametsästykseen. Se kun jatkuu ikuisesti ja niin kauan kuin vanhankansan vaikutus jatkuu tulevien sukupolvien metsästäjiin. Vanhakantainen susi-inho täytyy ensin saada loppumaan ja uusi kulttuuri rajakyliin, sillä saadaan kaikemoinen salametsästys loppumaan.

  2. Suomessa ongelma on koiria tappavat sudet! Kyllä sudet saa hirviä syödä, metsästäjien mielestä, mutta koira on jahtikaveri ja perheenjäsen, siksi sudet jotka tappavat metsästyskoiria pitäisi poistaa!

    Sitten on vielä hupenevat metsäpeurakanta! Metsäpeurat ovat vielä susiakin uhanalaisempi laji. Kuhmossa metsäpeurakanta on puolittunut 10 vuodessa susien ja muiden petojen ansiosta!

    • On tämä suomalaisten susien pelko ja sen vähäisen kannan jahtaus todella suomalainen ilmenemismuoto ? Kun niintä monissa maissa on tuhansia, eikä se ole uutinen, jos koiria menee tai lampaita kuolee. Kuhmossa paljon oleilijana tiedän, että susia olen yrittänyt tapailla, kuten kymmeniä vuosia sitten, mutta eipä ole onnistunut ? Peuroja, jotka liikkuivat lähes talon ikkunoiden alla ei ole liioin näkynyt ?Huomion arvoista on myös se, että siellä liikkuu ilveksiä ja ahmoja. Niin ja himoitseehan se ihminenkin sitä harvinaista herkkua laulun sanoin ”sitä peuran pyllyä ihanaa ”?

  3. Luke ja riistakeskus ilmoittivat että susien ikämääritykset selviävät vasta myöhemmin, joten on aikaista päätellä minkä ikäisiä kaadetut sudet on.

    Riistakeskus ilmoitti kaadetuista susista iäksi alle 1 vuotta ja aikuinen.

    Onko susissa vain alle 1 vuotias nuori yksilö? Tähän en ole saanut keneltäkään vastausta.

  4. Olisiko Erkki sinun jo aika jäädä eläkkeelle. Aika vain on ajanut ohi ! Kirjoitat että susikokeilu meni miltei hukkaan. NIIN SE MENIKIN, KIITOS TEIDÄN VIHREIDEN! Suomeen myönnettiin kannanhoidollisin perustein suden kaatolupia, jotka te vihreät sitten valituksilla isolta osin estitte. Valititte kaatoluvista, koska tiesitte että oikeuden ratkaisu kestää ja pyyntiaika menee ohi. Onneksi meillä jossakin päin Suomea oli järkeviä viranomaisia, jotka näkivät teidän törkeän pelin tässäkin asiassa.

    Älkää kukaan antako ääniä vaaleissa tälle umpikierolle susiporukalle.

  5. Kaadettujen susien ikämäärittelyä ei ole tehty. Luke ilmoitti että määrittely vie kuukausia ja siksi ei ole faktaa olemassa mitkä on aikuisia.

    Metsästys suositeltiin kohdistuvan nuoriin yksilöihin. Suojelupuoli käyttää määrityksissä Riistakeskuksen ilmoittamaa ikää alle 1 vuotias ja aikuinen. Mikä on määritelämä nuori yksilö?

    Luke ilmoitti ettei pannoitukset haittaa kannanhoidollistametsästystä. Kuitenkin he aloittivat pannotuksen Kuhmossa helmikuussa ennen metsästystä kun normaalisti pannotus on aloitettu vasta maaliskuussa. Lisäksi he pannoittivat yksilöitä joiden metsästystä suositeltiin. Oliko kyseessä Lukeltä tietoinen metsästyksenhäirintä?

    On monta avointa kysymystä ja yksi suurimpia on se miten luokitellaan nuori yksilö? Olisi oikeudenmukaista odotaa virallisia ikämäärityksiä ennenkuin tehdään johtopäätökiä mitkä eivät perustu totuuteen

  6. Kummaa että mennyttä jahtia jaksetaan jankuttaa. Eräällä paikkakunnalla RKTL pannoitti lauman nuoret yksilöt, ei kertonut asiasta metsämiehille ja sanoi ettei alfauroksia saa ampua, mutta siitä laumasta on ammuttava, niin sitten menee pantasusia. Näin yksinkertaista se on!

    Toiseksi haluaisin nähdä sen fakiirin, joka talvella erottaa liki vuoden vanhan pennun aikuisesta, kun lauma menee paniikkiin lippusiiman sisällä ja yksinäisiä elukoita säntäilee joka suuntaan. Ei ne sieltä jonossa tule siten kuin RKLT koulutuksessa antoi ymmärtää .. alfanaaras ensimmäisenä. Susilaumassa pätee samat säännöt kuin muualla luonnossa, pelastukoon ken voi.

    Lauman kannalta on jotakuinkin samantekevää mikä elukka sieltä kaatuu. Jos lauma hajoaa, uusi lauma valtaa alueen. Jos lauma ei hajoa, mitään vahinkoa ei tapahdu .. no tietysti tuo sisäsiittoisuus lisääntyy.

  7. Suositushan se nuori yksilö oli, ei pakko. Ja mitä vahinkoa aiheutuu laumalle, jos 2 vuotias tai 3 vuotias edellisten vuosien jälkikasvu poistuu metsästyksen seurauksena? Tiettävästi vain yksi alfa kaatui (kolme yksilöä vielä varmistamatta, uroksia). Tämän keväinen jahti jouduttiin aloittamaan vähän housut kintuissa, koska lupien peruutukset olivat painostamassa ja vahinkojen kasvanut määrä ja ihmisten turhautuminen kasvaneeseen susikantaan pakottivat ministeriön aloittamaan kokeilun jo tänä keväänä. Alkuperäinen suunnitelma lienee ollut, että aloitetaan tämän vuoden lopussa kokeilu, mutta se jouduttiin olosuhteiden pakosta aloittamaan jo tänä keväänä. Seuraava jahti, tänä talvena, lienee helpompi, kun jahtiin päästään jo siinä vaiheessa kun alle vuotiaat ovat vielä erotettavissa kokonsa puolesta vanhemmista jälkeiläisistä ja vanhemmistaan.

  8. Oisko tämmönen ”asetus” mittään? metsässä asusteleva susi saa olla siellä rauhassa. Ihmisten pihoihin tai eläinten tarhoihin menevä susi olisi ns. lainsuojaton ja sen saa tavatessa tappaa. Kuolleeseen eläimeen ei saa koskea ja on kutsuttava viranomainen tutkimaan paikka ja jos kaikki on tapahtunut oikein on kyseessä laillinen tappo.
    Tällä lailla saataisiin raviiriä hakevat nuoret yksilöt pois kuleksimasta ja metsässä asuvat saisivat rauhan sinne. Tämä luultavasti vähentäis myös salametsästystä kun olisi mahdollisuus lailliseen kaatoon heti kun on jossain hukka nähty olisi tarjolla vapaaehtoisia kyttääjiä sinne lammashaan kulmalle.
    Tämä on ex metsästäjän ajatus meidän susukannan hoidosta.

      • Susia on ollut ennenkin suomen erämaissa, joskus yli 20 vuotta sitten ihan aitoja sellaisia. Ne sudet ei liikkuneet ihmisten lähellä saatikka pihoissa. Venäläistutkijoiden mukaan aito susi on niin rakenteeltaan kuin käytökseltäänkin aivan toisenlainen kuin nykyään suomessa tavatut sudeksi kutsutut eläimet. Miksi vasta viime vuosina on suden oloisia eläimiä kuvattu kojuhaaskoilla vaikka haaskalta kuvausta on harjoitettu jo yli 30 vuotta? Luontokuvaajat puhuivat silloin ennen, että susi on niin arka eläin ettei se tule haaskalle. Nyt me nähdään haaskalta kuvatujen eläinten olevan neliömäisiä, pitkäkorvaisia ja pystyhäntäsiä, siis täysin päinvastaisia kuin aito susi on.

  9. Eiköhän ole syytä lopettaa koko saaliskateellisten mettämiesten farssi. Nk. Pihasusiongelma on tarkoituksella tiettyjen tahojen toimesta aiheutettu ongelma (laittomat haaskat jne)

    Pistetään ennemminkin rajoite metsästää koirilla susireviireillä niin loppuu se koirien syöttö susille. Muutenkin huomattavasti suurempi riski metsästyskoirille on kaikenlaiset muut onnettomuudet, varsinkin liikenne.

    On tämä naurettavaa että yhden harrastelijasakin annetaan rakkiensa takia tuhota Suomen luonto.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.