Suopellot ja maatalouden päästöt

2

 

Pariisin ilmastokokous johdatteli tutkijat ja poliitikot ilmastonmuutoksen konkreettisten ilmiöiden pariin. Puolassa pidetyn seurantakokouksen päästö- ja nielukirjallisuus on rikastunut maatalousesimerkeillä. Suomalaiset professorit Ilkka Savolainen, Heikki Lehtonen ja Kristiina Regina vertailivat maatalouden päästöjä Helsingin Sanomissa (28.10.18 ja 1.12.18). Taustatilastot ovat peräisin Tilastokeskuksesta.

Suopellot ovat nyt kansallisen ja kansainvälisen mielenkiinnon kohteena. Maataloussektorin päästöt Suomessa vuonna 2016 vastaavat 6,6:ta miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, mutta lisäksi tulevat maatalouteen liittyvät suopeltojen päästöt, 6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Suopellot siis noin kaksinkertaistavat Suomessa maatalouden päästöt, vaikka suopeltojen osuus on vain noin kymmenen prosenttia peltoalastamme. Tästä huolimatta peltoja raivataan lisää karjanlannan levittämisalustaksi.

Suopeltoalaksemme ilmoitetaan 250 000 hehtaaria. Silloin muuksi peltoalaksi tulee ilmoitetuksi kaksi miljoonaa hehtaaria. Tässä tilanteessa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola ilmoitti, että viime satokautena (2018) ”turvepellot tuottivat parhaan sadon” (MT 9.1.19). Hänen mukaansa turvepellot ovatkin ilmastonmuutoksessa selviytymisehto, koska ne turvaavat ruokahuoltoa kuivina kesinä. Alan professorit virittivät keskustelun toisella tasolla. Prof. Savolainen kirjoitti, että kuluttaja voi puolittaa ruokaan liittyvät päästöt, jos ei syö suopelloilla tuotettua ruokaa. Professorit Lehtonen ja Regina vastasivat: ”Hylätty suopelto tuottaa noin puolet viljellyn pellon päästöistä. Tällöin vähennys maatalouden kokonaispäästöissä jää alle neljänneksen, jos suopellot jätetään viljelemättä.

Maataloustutkijat näyttävät pitävän ”brändäyksestä”. Tosin he myöntävät, että ongelmia tai ristiriitaisuutta saattaa esiintyä todistustaakan kokoamisessa. Tässä yksi diskattu esimerkki; ”suopeltovapaa ruoka”. Turvemaalta korjattu sato menee useimmiten eläinten rehuksi. Sekin on totta, että maataloustuotanto ei automaattisesti siirrry turvemaalta kivennäismaille. Aiheellisesti kysellään tuotteiden ympäristövaikutuksista. Ruoantuottajien pitäisi pystyä reagoimaan kysynnän muutoksiin.

JAA

2 KOMMENTTIA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.