STUK kovistelee Terrafamea

1

Kaleva (31.8.) julkaisi toimittaja Tanja Nuotion jutun Terrafame -kaivosyhtiön askaroinnista uraanilupahakemuksella. Yhtiö oli jättänyt hakemuksen valtioneuvostolle vajaa vuosi sitten lokakuussa. Nuotion kirjoituksesta tulee esiin Terrafamen ”outo kepeys” sen käsitellessä luonnonradioaktiivista jätemateriaalia. Seuraavassa sitaattikooste Nuotion kirjoituksesta:

Terrafamella on ollut Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan väärinymmärrystä siinä, mitä jätteille pitäisi tehdä. Säteilyturvakeskus odottaa yhtiöltä jätehuoltoon liittyvää selvitystä, joka on yksi keskeisiä dokumentteja uraanilaitoksen turvallisuusarvioinnissa. Yhtiön pitää korjata suunnitelmansa sellaiseksi, mitä Euroopan komission direktiivi edellyttää luonnonradioaktiivisilta jätteiltä. Terrafame on ymmärtänyt väärin, millaiset jätteet pitää loppusijoittaa ja millaiset ”jätteet” eivät ole jätteeksi katsottavia. Direktiivissä on kaksi rajaa. Terrafame oli lukenut ao. kohdat hieman väärin. Turvallisuusarvioinnissa keskeisintä on työntekijöiden ja ympäristön säteilysuojelu. Ydinmateriaalivalvonta on tärkeää; miten uraanituotantoa kansainvälisten säännösten mukaan valvotaan huomioon ottaen kirjanpitovelvollisuudet.

Aika rankkaa tekstiä huomioon ottaen sen, että Terrafamella on ollut lähes vuosi aikaa selvittää, mitä firmalta direktiiveistä lähtien nyt ja vastaisuudessa odotetaan. Yleistilanne on myös tärkeä, siitä esimerkiksi muutama tuore tieto.

Suomalaisomistuksessa on vain kaksi metallikaivosta, Kemin Kromi ja em. Terrafame (aiemmin mm. Talvivaara). Olisi tietenkin kaikkien edun mukaista toimia mallikelpoisesti. Erityisesti Talvivaara-Terrafame yhtiöpaikalla toimivat ovat ottaneet itselleen oikeuksia, mikä ei ole ollut reilua eikä esimerkiksi kelpaavaa. Näissä kuvioissa on mahdollista sekin, että ulkomaalaisomistuksessa oleva ja täällä toimiva kaivosyhtiö maksattaa Suomen valtiolla konkurssinsa. Tuore tapaus, kanadalainen Belvedere Mining -yhtiö, on jo Hituran kaivoksen konkurssillaan maksattanut suomalaisilla veronmaksajilla 21 miljoonaa euroa, maksaminen jatkuu ja jäljet on korjaamatta. Niin ja tietenkin muistamme ne sadat miljoonat eurot, jotka ovat palaneet Talvivaarassa ja Terrafamessa ja kaikessa niiden välissä. Kanadalainen kaivosyhtiö uskoo saavansa lähes viiden miljardin euron tuoton Lapissa sijaitsevasta kultakaivoksestaan sen elinkaaren aikana.

Kun ottaa huomioon alussa mainitut Terrafamen vaikeudet ymmärtää luonnonradioaktiivisten jätteiden käsittelyohjeet ja määräykset asianmukaisella tavalla, on vaikea nähdä, että sille löytyisi toiminnallisia vapausasteita kaivosarkkitehtuurissa.

Nyt kannattaisi kaikkien seurata nikkelin hinnan kehitystä maailman markkinoilla!

JAA

1 KOMMENTTI

  1. jos kaivoksen mal mikasoissa on uraania ja se saag+daan rikastettua sieltäpois, niin eikö olisijärkevintäottaa luonnonuraani talteen d9sen sijaan että se lähtee suotovesienkmukaan, vihannissa malmikasoissa onmmyös uraania, mutta omistajateivät aiohyödyntää sitävaa uraani saa mennäluononvesiin. ei ole reiluasekään

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.