Ruotsiin vähemmistöhallitus

2

 

Ruotsissa neljä kuukautta sitten pidetyissä valtiopäivävaaleissa menestynyt ruotsidemokraatit ei onnistunut vakuuttamaan muita puolueita yhteistyökelpoisuudestaan. Se selittää, miksi neuvotteluihin on tarvittu tuo ennätykselliset neljä kuukautta. Pääministerikandidaatit ovat vuoron perään testanneet ohjelmakokonaisuuksia, joiden perusteella voitaisiin listavaalien ja blokkien maassa saada kasattua hallitus vaalikauden ajalle.

Viime viikolla oltiin vihdoin siinä vaiheessa, että saatettiin tiedoksi Stefan Löfvenin jatkavan Ruotsin pääministerinä. Sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallitus toimii keskustan ja liberaalien tuella. Se, kuinka tämä toimii käytännössä, on kirjattu 73-kohtaiseen yhteistyösopimukseen, jolle löytyy kannatusta myös vasemmistolta. Ruotsissa on totuttu vähemmistöhallituksiin. Uutta on nyt blokkirajoja murtava sopimus keskustan ja liberaalien kanssa. Sen on täytynyt merkitä merkittäviä poliittisia kompromisseja. Poimin muutamia esimerkkejä asioista, joita on käsitelty täällä Koti-Suomessakin kuluneen vaalikauden aikana ja jotka Ruotsissa pysyvät yhteistyön asialistalla.

Sopimuksen mukaan Ruotsissa demarit luopuvat hyvätuloisten solidaarisuusverosta, helpottavat irtisanomisia pienissä yrityksissä ja sallivat tes-palkkoja alemmat palkat maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Tietysti yritys- ja työnantajatahot pitävät näitä asioita esillä meilläkin.

Työttömyysturvan uudistamiseen näyttää olevan sekä tarvetta että valmiutta. Asuntojen myyntivoiton veron alentamisesta näyttää sovitun, niin myös työnantajamaksujen alentamisesta. Yksityisten terveys- ja hoivayritysten voittoja ei näytettäisi rajoitettavan. Tällä tiedolla on merkitystä Pohjanlahden molemmilla rannoilla. Tietysti laajakaista- ja nopeat junayhteydet ovat esillä investoinneissa. Pariisin ilmastosopimus saa odotettua tukea tällä kannanottolla: ”Bensiinija dieselautojen myynti kielletään vuodesta 2030 lähtien”.

Ruotsidemokraattien pelkkä olemassaolo poliittisella kentällä kiristää maahanmuuttopolitiikkaa ja koventaa kunniarikosten rangaistuksia. Kansalaisuuden saa vastedes vain, jos läpäisee kielikokeen ja hallitsee yhteiskunnan perusteet. Uusia poliisinvirkoja perustetaan 10 000 kappaletta.

Kuinka Ruotsin uutta hallituspolitiikkaa pitäisi luonnehtia? Kauppalehden pääkirjoitus (18.1.19) ehti jo toteamaan, että Ruotsin uusi hallitus tulee olemaan heikko. Jos joku yhteistyökumppaneista vetää siltä tukensa, uudistuksia on hankala viedä eteenpäin. Vasemmistopuolue on jo uhannut asettua poikkiteloin, jos uusi hallitus menee liian pitkälle työ- ja asuntomarkkinoita koskevissa uudistuksissaan.

Kevään vaaleista tulee meilläkin varsin mielenkiintoiset, varsinkin jos kansalaisten äänestysaktiivisuus pysyy yhtä matalana kuin muutamissa aiemmissa vaaleissa.

JAA

2 KOMMENTTIA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.