PAITANA VAI RAHANA – YLLÄTTÄVIÄ KYTKÖKSIÄ ESIIN

0

Tavaraa vai rahaa? Siinäpä vasta tiheään toistuva kysymys. Lahjoa tai lahjoittaa pitää. Vähiten luovuutta tarvitaan valinnan kohdistuessa rahaan. Keskuspankit tekevät kolmivuorotyössä uutta rahaa, jota liike- ja muut pankit levittävät markkinoille. Se on hänelle, joka uskoo setelirahan voimaan, helppo valinta.

Toisin on laita muiden lahjavinkkien. Tosin suurin ongelma taitaa syntyä vinkittömyydestä. Jos ihminen pysyisi koko ikänsä samanlaisena, tilanne olisi suorastaan stressaava. Onneksi hän muuttuu ja mieltymykset vastaavasti. Lahjanhan pitäisi synnyttää mielihyvää.

Edellä oleva oli tietenkin aasinsilta päivän aiheeseen. Luin lehden ja siinä kerrottiin, että ”rahan valmistus on pian liian kallista Yhdysvalloissa”. Huh! Kuinka se voi olla mahdollista? Lehdet kertoivat 22.3. kuinka se ylipäätään on mahdollista. Samalla tulee esiin erilaisten asioiden ja ilmiöiden uusia keskinäisiä kytköksiä.

Paperi yhdysvaltalaisiin seteleihin tehdään kolmelta neljäsosaltaan puuvillasta. Viimeinen neljännes on pellavaa. Jo viime syksynä Kauppalehti tiesi kertoa koko aukeaman jutussaan, että puuvillan hinta on saavuttanut ennätyskorkeutensa 140 vuoteen.

Puuvilla on tärkeä luonnon raaka-aine monessa muussakin tuotteessa kuin setelissä, mikä tietysti rakenteellisesti on kiihdyttänyt hinnannousua. Vuonna 2010 lähes kymmenesosa (9,6 senttiä) yhden dollarin setelin nimellisarvosta meni itse setelin valmistuskuluihin, kun pari vuotta aiemmin vastaava kustannus oli 6,4 senttiä. Pienissä kolikoissa valmistuskustannus ylittää jo kolikon nimellisarvon.

Kauppalehden jutussa kiinnitettiin huomiota siihen, kuinka puuvillasta valmistettujen t-paitojen kysyntää ei pystytä enää tyydyttämään tämän raaka-aineen tuotantomäärien laskun takia. Maapallon on yllättänyt pellon riittämättömyys. Valkuaisrehusta on huutava pula. Niinpä aiemmin puuvillan tuotantoon käytettyjä peltoja on siirretty soijantuotantoon. Hinta ja tuotantotekniset seikat määrittävät sen, mitä kannattaa pelloilla tuottaa. Nyt soijalla saa parhaan taloudellisen tuloksen.

Joudutaanko puuvillasta valmistetuista seteleistä sitten luopumaan? Ei tietenkään, eurosetelitkin tehdään jo nyt lumpusta. Sen verran vaatteita puuvillasta tehdään vastakin, että setelit saavat sitä kautta lumppunsa. Onpa muuten pätevä syy pestä käytöstä poistuvat puuvillavaatteet kun tietää niiden uudessa elämässään tulevan seteleinä takaisin. Niin, tavarana vai rahana! Maun mukaan!

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.